Mar 30, 2010 22:35
En osaa ihan kuvailla, kuinka paljon pidän tuosta sumusta, joka käärii koko kaupungin pehmoiseen siniharmaaseen villaan joka yö silloin, kun aamu alkaa sarastaa. Kosteus herättelee mullassa vihreitä asioita ja ensimmäiset lokit huutavat.
Henki kulkee paremmin ja ajatus rauhallisemmin. Kulmat, omien, muiden ja maailman, ovat pyöreämpiä.
Leave a comment
Comments 1
Reply
Leave a comment