Voin huonosti, enkä ensimmäistä kertaa elämässäni tiedä tai luule tietäväni, mitä tehdä asialle. Paahdan vaan eteenpäin, enkä oikein usko että se on se vastaus.
Niin kiva kuin olikin nähdä sua, jäi sellainen hieman huolestunut pohjavire siitä mitä kerroit elämäsi tällä hetkellä olevan, tai siis mitkä on niitä johtavia negatiivisia tekijöitä nyt. En osaa tietää tai luulla tietäväni sen paremmin kuin kukaan muukaan mitä sun kenties tulisi tehdä asialle, mutta voin luvata olevani kuunteleva korva aina ja halaava sylikin toivottavasti joskus. Yksin ei tarvitse kantaa kaikkea ja vaikka tiedän, että sun on pakko tehdä tuo koulu tavoiteajassa jos haluat sieltä ikinä valmistua, muista laittaa oma hyvinvointisi etusijalle. Olet tärkeä.
Comments 2
Reply
Koetan muistaa :)
Reply
Leave a comment