(Untitled)

[aurinkosilma]

Oliskohan tuo tämänpäiväinen talo SE? Meidän talo. Se oli mahtava, täytti kaikki meidän kriteerit. Koko, hinta, kunto, sijainti. Kuinkahan siitä asuntolaina-ahdistuksesta sitten pääsee yli? Vai eikö sitä sitten vain ajattele

Comments

[blackstripened]

Mä ainakin oon ollut vaan onnellinen siitä, että on asuntolaina :) Mulla on alle vuoden ollut se Tampereen asunto ja lainaa on vuodessa maksettu (exc. korot) jo yli kolme tonnia, enkä oo edes huomannut sitä, koska vuokralainen on maksanut sitä :) Ja vaikka maksais itsekin, niin mieluummin kai sitä heittää omalle säästötilille rahaa kuin maksaa jollekin tuntemattomalle tuhansia euroja vuodessa ;) Ajattele sitä kaikkea rahaa, jonka säästät, hih!

[aurinkosilma]

Niin omaahan siinä maksais pois, mikä ois tietenkin järkevämpää. Jotenkin meitä molempia vaan hirvittää se lainan määrä ja sitovuus.. En tiedä. :D Pitäisi nyt päästä sen ajatuksen yli ja jotenkin eteenpäin elämässä, ns. seuraavaan vaiheeseen.

[salattu_aurinko]

Tsemppiä kodinetsintään. Millainen tuo nyt löytämänne helmi on? Toivottavasti saatte sen :). Me ollaan nyt oltu asuntovelallisia pari kuukautta, ja kieltämättä muakin hirvitti etukäteen. Mutta olen ajatellut asian niin, että saa sen talon sitten myytyä ja sillä maksettua lainan pois, jos alkaa tuntua, että halusimmekin elämältä jotain muuta kuin tätä pysyvyyttä... Vielä toistaiseksi on tuntunut ihan hyvältä näin :)

[aurinkosilma]

Se on 1960 rakennettu omakotitalo alle 4 km keskustasta. Joku 120 neliötä ja kaikki isot remontit tehty. Hintapyynti 178 000. Noissa vähän vanhemmissa taloissa vaan hirvittää että mitä jos sieltä löytyykin joku hirveä piilevä remonttipommi sitten ostamisen jälkeen.. Ja en tiedä, tuntuu että kaikki muut on tästä enemmän innoissaan ku me, mietitään vaan että onko meillä kuitenkaan varaa/halua ottaa asuntolainaa. Mutta onko se nyt järkevää olla vuokrallakaan enää?