Toisinaan on henkisesti todella rankkoja päiviä. Tänään oli sellainen päivä. Se alkoi kirurgin luennolla klo 9. Istuin tuolissani, hörpin vettä juomapullostani ja toivoin, etten olisi sittenkään noussut sängystä. Halusin samaan aikaan tukkia korvani, lällättää päälle kuin vauva ja oksentaa. Tunsin myös ajoittain tarvetta itkeä. Tunnen sitä harvoin
(
Read more... )
Comments 10
Olet näemmä lähellä minuakin nyt. Miksi lie oletkaan niin soittelehan kuitenkin joku pv vaikka et olisikaan helsinkiin asti saapumassa.Olisi kiva rupatella edes puhelimen välityksellä.
Pärjäile, tuli aika surullinen mieli tästä tekstistä :<
Olet rakkautta.Pus.
Reply
Ei ollu tarkoitus saada kaikkia surullisiksi tällä teksillä, hö. No, se on elämää.
Olet ihana.
Reply
Reply
ja niinku tiitu sanoi, tuli vähän surumieli. tosin tännään on mulla ollu kyyneleitä ympäriinsä poskissa hihoissa papereilla sotkemassa kirjottamista muutenki.
Reply
Reply
Reply
Reply
Reply
Mitä teet tänään, saatan tulla Helsinkiin? Onko keikkoja?
Reply
Eihän se syöpäprosentti voinut olla 50 %... Eihän? Jos ihan oikeasti niin on, ihmettelen, miksi syövänestolääkitykseni lopetettiin. Leikkausprosentti oli kirurgin mukaan paljon korkeampi kuin gastroguru Ulla Turusen mukaan. Aion kysyä, kumpi on oikea luku. Aaargh...
Lisäsin sinut ystäväkseni. Lisää minut jos haluat. Mahtavaa tämä bloggailu.
T. Teoreetikko
Reply
Leave a comment