Koulussa sivuttiin hiljattain luennolla ajatusta ID-teoriasta. Niille joille tämä ajatus ei ole entuudestaan tuttu, niin kerrottakoon lyhyesti että ID viittaa ns. intelligent design -malliin, jossa maailman ja luonnon monimutkaisuuden takia oletetaan, ettei sen takana voi olla sokea sattuma. Kyseistä ajatusta demonstroitaessa monesti esitetään
(
Read more... )
Comments 11
Reply
Saa nusasta. Epätarkkuudet pitää oikoa, vaikka kysymyksessä olisikin pelkkä typo.
Mutta niin, kreationismiahan tuo vaan on uudella nimellä. Joku vanhan koulun astrofyysikko on sanonut että yksinkertaisen bakteerin synty sattumanvaraisesti olisi luokkaa 10 potenssiin 40 000 ja tähän kuulee vedottavan aika paljon kun puhutaan ID:stä.
Luulisi että niinkin mittavassa järjestelmässä kuin avaruus pienen pienikin todennäköisyys voi toteutua. Jopa monesti.
Oon just lukemassa Esko Valtaojan kotona maailmankaikkeudessa kirjaa, jota kyllä suosittelis ainakin ID ideoita järkeenkäypinä pitäville.
Ainakin Pihkalan ja Valtaojan kirjeenvaihdon pohjilta rakennettu Nurkkaan ajettu Jumala oli mielenkiintoinen. Pitänee varmaan kaivella tuokin kirja käteen kirjastosta jossain välissä.
Entropia on Valtaojan vastaus tähän epätodennäköisyyteen ja vieläpä kansantajuisesti selitettynä.
Epäjärjestyksen kasvaminen synnyttää järjestystä? :x
Ja mitä tuohon keskusteluun tulee, niin onkohan tuo ( ... )
Reply
Norris allows to live.
Reply
Reply
Jonkinlaisena evoluutioteorian vertauskuvana ei ehkä niinkään, mutta sen vastaisena ajatusrakennelmana kyllä.
Reply
Jos minä tämän oikein ymmärsin, niin jos jumala löisi päänsä ja menettäisi muistinsa, ja tarkastelisi sitten elävää olentoa, hän tulisi vertauksen mukaan ajatelleeksi, että ei tämä ole voinut syntyä sattumalta, kyllä sen on joku suunnitellut. Tällainen tapa ilmaista asiaa tietysti ontuu pahasti, koska voimme tuskin ymmärtää jumalaa sen paremmin kuin taskukello insinööriä tai kelloseppää. Sen takia on fiksumpaa käyttää vertausta.
Reply
Reply
Kerran olen elämässäni törmännyt ylilipastolla todella hedelmälliseen keskustelukulttuuriin, pienessä opintopiirissä, jossa turhia loistamispaineita ei ollut - ensimmäisellä tunnilla vieressäni istuva nainen kertoi, että on puhunut kielillä, kognitotieteilijä tuntui tekevän sitä tietämättään kaiken aikaa, joku tutki kabbalaa ja toinen nazcanlinjoja, oli teetä ja keksejä, kaikki oli pientä, epämuodollista ja hyväksyvää. Ego ei tullut keskustelun tielle.
Reply
Mulle taas keskustelukumppanin hyvä ja tarkka kielellinen ilmaisukyky ei ole koskaan tullut keskustelun rasitteeksi, saatika sitten esteeksi. Itse asiassa juuri päinvastoin.
Sokraattinen ihanne on mielestäni järkyttävän ärsyttävä - se tukee filosofista yli-ihmis kulttia, joka nimenomaan tyrehdyttää kaiken keskustelun.
En minäkään Sokrateen filosofiasta (etenkään siitä hämärästä etiikasta) juurikaan piittaa, mutta se pyrkimys viedä filosofia tavallisten ihmisten pariin on minusta erinomainen. Sen jos minkä luulisi olevan omiaan tämän filosofisen yli-ihmiskultin romuttamiseen, jos sellaista nyt yleensäkään on olemassa.
Reply
Filosofisella yli-ihmis-kultilla viittaan tavallisen ihmisen ja filosofin väliseen erotteluun, jossa filosofilla on tälle mattimeikäläiselle jotain erityistä annettavaa, älyllisesti ylempää tuleva armolahja, ehkäpä totuus - sokraattinen retoriikka, jossa tätä avutonta hölmöä pyöritellään kohti haluttua loppuratkaisua ilman, että mietittäisiin hetkeäkään, voisiko hänen intuitiivisella/elämänkokemukseen perustuvalla kannallaan olla mitään järkeenkäypiä perusteita, joita hän (tai ehkä kumpikaan osapuoli) ei vain osaisi suoralta kädeltä tulkata ( ... )
Reply
Toki. Nuo antamani olivat vain esimerkkejä siitä mitä minä retoriikan alle koen kuuluvaksi. Tarkoituksenani ei siis ollut väittää, että se noihin kahteen osa-alueeseen tyhjenisi.
(ne ovat eri asioita!)
Minä taas ymmärrän dialektiikan (=väittely- ja keskustelutaito) tärkeäksi osaksi retoriikkaa ja viestin perilleviemistä. Tosin olenkin niin naiivi, että oletan henkilökohtaisia oivalluksen tunteita tuottavan keskustelun tehokkaammaksi manipulaatiovälineeksi kuin vaikkapa jonkun yksisuuntaisen poliittisen palopuheen (tosin massoja ei tavoiteta keskustelemalla).
Kandee vielä muistaa, että tämä on kaikki vain maallikon näkökulma asiaan! Minä kun en opiskele viestintää.
Reply
Leave a comment