Pistän tämän anonyyminä, osaamatta sanoa miksi. Ei mua haittaisi, vaikka tietäisitkin / saisit tietää kuka tätä kirjoittaa. Kuitenkin... en oo niin lähellä sua, tunne sua niin hyvin, että uskaltaisin sanoa asioita, joiden lähtökohta on pintaa syvemmällä, omalla allekirjoituksellani.
Mä pidän susta. Sä olet pieni, kaunis. Sellainen, joka tuo mieleen kirpeät pakkasaamut. Huurteiset koivujen oksat ja tummaa sinistä vasten näkyvän hengityksen. Hengityksen vai tupakansavun? Vaikea määritellä. Sä olet sellainen, josta tahtoisi pitää huolta, ottaa syliin, pelastaa. Pelastaa, vaikkei edes tunne kunnolla. Vaikka tietää olevansa yksi niistä, joilla ei ole sun elämässäs sen suurempaa roolia. Ei millään tavoin siinä asemassa, että voisi tulla ja pelastaa toisen. (Voiko ketään edes pelastaa?)
En kai vastannut kysymykseen mitä mieltä olen susta. Olenko mitään mieltä, ehkä olen ehkä en. Mutta kerran mä näin unta, jossa oli vaarallinen yö, päälle kaatuvat seinä ja jostain syystä siinä unessa ainoa ihminen kenelle mä halusin soittaa olit sinä.
Comments 9
Mä pidän susta. Sä olet pieni, kaunis. Sellainen, joka tuo mieleen kirpeät pakkasaamut. Huurteiset koivujen oksat ja tummaa sinistä vasten näkyvän hengityksen. Hengityksen vai tupakansavun? Vaikea määritellä. Sä olet sellainen, josta tahtoisi pitää huolta, ottaa syliin, pelastaa. Pelastaa, vaikkei edes tunne kunnolla. Vaikka tietää olevansa yksi niistä, joilla ei ole sun elämässäs sen suurempaa roolia. Ei millään tavoin siinä asemassa, että voisi tulla ja pelastaa toisen. (Voiko ketään edes pelastaa?)
En kai vastannut kysymykseen mitä mieltä olen susta. Olenko mitään mieltä, ehkä olen ehkä en. Mutta kerran mä näin unta, jossa oli vaarallinen yö, päälle kaatuvat seinä ja jostain syystä siinä unessa ainoa ihminen kenelle mä halusin soittaa olit sinä.
Reply
Reply
Leave a comment