Kulutuspäiväkirja - Tiistai

[emerald_s]

Pääsin vihdoin kampaajalle. Olen muuton jälkeen käynyt pari kertaa keskustan Espacessa. Ensimmäisen kerran jälkeen olin haltioitunut ja toisen kerran harkitsin itsemurhaa. Kampaajalla on oma käsityksensä tyylistäni - "outo" tai "erikoinen" *. Olin toisen kerran jälkeen kuin poika-hitler. Olisin halunnut olla mielummin tyttömäisen ranskalainen 60-

Comments

[selber]

Anteeksi, tuo poika-hitler sai aikaan naurunpyrskähdyksen :) Kuvien kanssa kampaajalle menossa ei ole yhtään mitään noloa! Kuontaloni on kultaakin kalliimpi, joten miksi takellella verbaaliakrobatiikan voimin kun voin lyödä kuvan tiskiin ja sanoa yksinkertaisesti "Tällainen kiitos." Eipähän voi kampaaja syyttää huonosta selityksestä jos lopputuloksesta tulee vääränlainen.

Olen itse koettanut kerätä taas rohkeutta vaihtaa kampaamoa, mutta aina vaan päädyn takaisin Vox Artisiin. Siellä en kyllä uskalla enää kokeilla ketä vaan, sillä pari kertaa oli pakko ja pilallehan se meni. Iän myötä olen kyllä niin herkistynyt tukkani kanssa, en tahdo että sitä pilataan yhtään kun sitten on kaikki pielessä ja pitkään.

"Liudentua", siinäpä sana jota en ole ikinä kuullutkaan!

[emerald_s]

Selitän aina tosi vuolaasti, mutta kampaajat aika harvoin haluavat kuunnella viiden minuutin monologiani mitä tukalleni haluaisin tehtävän.

Minäkin kävin Voxissa pitkään. Sielläkin päädyin lopulta tähän yhteen, sillä yhdellä parturilla oli Crocsit(!) ja toinen leikkasi aina minulle samanmallisen, kaarevan otsatukan. Sitten vakkarini vaihtoi, ja minä muutin pois Kalliosta, ja jouduin jotenkin tähän kampaajalimboon.

Liudentua on varmaan jotain yritysjargonia, joka on tarttunut jostain kauheasta markkinointioppaasta.