Paljon on taas pyörinyt mielessä kirjoittamisen aiheita, mutta viime viikko meni yskiskellessä ja yleisen etnologian uskontotieteen tenttiin lukiessa. Olin varmasti kirjaston pidetyin ihminen raivoisine kröhimispuuskineni ja nenänniiskutteluineni. Tänään uskaltauduin taas italiantunnille, jonka skippasin viime maanantaina juurikin kipeyden vuoksi,
(
Read more... )
Comments 8
Itsekin olen pitkään tässä miettinyt, että pitäisi päästä tuollakin taas käymään, kun viime kerrasta on jo paljon aikaa ja tavallaan olisi syy mennäkin.
Et ole muuten ainoa Italiaa fiilistelevä...
Reply
Reply
Sit selvisi, että vika on vain mussa. Olin truu skandinaavilta näyttävän kaverini kanssa Bolognassa, se oli hämmentävää. Se ei saanut hetkenkään rauhaa, mä sain kulkea ihan rauhassa. Tää on sillain hassua, että en omasta mielestäni ole kovin eteläeurooppalaisen värinen, mutta nähtävästi tarpeeksi, koska mulle myös hyvin usein kommunikoidaan italiaksi kaupoissa ja ravintoloissa, vaaleammille englanniksi.
Reply
Miten Italiassa voi lomailla nolon paljon? Mä oon lomaillut nolon paljon Kanariansaarilla - kersana. Mutta meillä onkin yks sukulainen siellä, se oli meidän excuse.
Reply
Nimim. jouluaattoaamuna lähdössä Venetsiaan
Reply
Ehkä Silvio Berlusconi edustaa kattavasti italialaista stereotyyppistä miestä - eikä sittenkään se ihanainen charmantti latin lover Marcello Mastroianni..
Mun suhde Italiaan on tällä hetkellä yhtä kuin elokuvat. Tosin niissäkin on liikkumavaraa: Antonionin vieraantuneissa modernismifiilistelyissä on jopa skandinaavista pidättyväisyyttä ja hiljaisuutta - Fellinin naisten mahtava peräsin ja pulleat purjeet taas ehkä enemmän edustavat sitä juurevaa Mamma Roma -Italiaa (vaikka Mamma Roma ei olekaan Fellinin leffa, tiedän!)
Italia on nyt kovin pinnalla myös Kotikadussa, uudessa lempiohjelmassani, sillä vanhan kunnon Perden pään on pistänyt pyörälle Maj-Britt, suomenruotsalainen Milanossa suhaava galleristi!
Reply
Reply
Reply
Leave a comment