Kirjoittamisesta ja realismin hegemoniasta.

[hannukka]

Eilen avasimme pussikaljakauden onnistuneesti Kiovan puistossa, auringon lämpöä riitti noin kahdeksaan asti illalla. Ilman ikävän kirpeää tuulta olisi voinut kenties istuskella kauemminkin. Söimme puolukkaleipää ja levitimme päälle punajuuritahnaa & marinoituja porkkanoita, nam. Kitaraakin piti yhteislaulun merkeissä rämpytellä, mutta lopulta

Comments

[sandinisti]

millaiset kaupallisen menestyksen mahdollisuudet arvelet olevan yhtään millään, mikä poikkeaa jotenkin normista, Suomen kokoisessa maassa?

...

jep. tosin kustannusyhtiö on ehkä vielä vähän pessimistisempi. García Marquezia, Borgesia ja Tolkienia yhdistää nimittäin sekin seikka, että joku on myös kuullut niistä. voihan se olla että joku tuolla on juuri kirjoittanut uuden Sadan vuoden Sormusten herran, mutta tuleeko kukaan koskaan kuulemaan siitä?

...

niin arvelinkin. nykyään pitää ensin luoda brändi ja sitten vasta tehdä jotain muuta. ihanteet on siinä keskustelussa mitattavissa niiden rahaksimuutettavuudella - eikä vaihtoehtokulttuurin tuotteita voi muuttaa rahaksi (tai joskus voi, silloin ne tulevat äkkiä pois marginaalista ja kaupallistetaan läpeensä...)

että tervetuloa mukaan quixotistien tuulimyllykerhoon. kokoonnumme sattumanvaraisesti, mutta vääjäämättä.

[hannukka]

Hm, en ehkä ole aivan yhtä pessimistinen kuin sä :) Jopa Suomessa nimittäin on havaittavissa hienoisia muutoksen tuulia kirjallisuuskeskusteluissa - onhan huomattu, miten suuren (kaupallisen) suosion Potterit, hobitit ynnä muut ovat saavuttaneet maailmanlaajuisesti. Akateeminen kirjallisuudentutkimus todennäköisesti ei pysty vaikuttamaan koko Suomen ilmapiiriin, mutta tuuletusta akatemioissakin kaivataan varsinkin suomalaisen kirjallisuuden tutkimuksessa (mun mielestäni).

Vielä yksi optimismia herättävä asia on se, etten suinkaan ole yksin. Nuoret tulevat, vaviskaa vanhat parrat! :)

[sandinisti]

niin no akateemiseen makuun en juurikaan ole perehtynyt, mutta toisaalta jos porry hatter- ja lotr-elokuvat myy oheistuotteina kirjoja ni en pitäis sitä vielä sellasena saavutuksena, jolla muutetaan konventioita erityisesti. saa olla erilainen, jos on brändätty oikein. ilman brändiä ei ole mitään asiaa markkinoille, oli tyylilaji mikä tahansa.

lopputulemastasi olen sitäkin mieltä, että Pena, Eki ja kumppanit oli samaa mieltä vuonna 1968 ja kaikki tietää miten siinä kävi.

[flaneeraaja]

Mulle taas kirjoittaminen (akateeminen, muutahan en varsin harjoita..) on käynyt vuosi vuodelta vaikeammaksi ja kynnys aloittaa on noussut. Yhä harvempia ovat "leimahdukset" jolloin tulee juuri joku villi ja uusi idea, useammin se on tahmeaa vääntämistä.

On surullista, miten kunnianhimo sammuu. Ehkä se syttyy uudestaan seminaarissa. Sitä ennen tarvitsisin kyllä paljon enemmän pitkäjännitteisyyttä ja itsekuria.

[hannukka]

Mulle suurin kirjoittamisen innostuksen sammuttaja on kiire. Valitettavasti se aika usein iskee päälle, Tarja Halos-esseenkin kanssa se alkoi vähän hiostaa :(