Harmittaa kun ihmiset vain ovat. Ihmiset tuntuvat jotenkin tylsiltä ja tyhjiltä. Harvemmin kukaan esimerkiksi halaa toisia, vaikka luulen, että se piristäisi monien päivää ja jopa elämää. Toisinaan ihmiset kyllä halailevat, toiset jopa merkittävän usein. Luulen kuitenkin, että sellaisille ihmisille, jotka tulevat usein halatuiksi, se ei merkitse kuitenkaan niin paljon. Tai voihan se merkitäkkin. Onko ihmiset mielestäsi tyhjiä? Tunnetko itse itseäsi ikinä tyhjäksi? Voi olla,että katson vain liian harmaiden linssien takaa tätä kaikkea
( ... )
Mun on edelleen vaikea ymmärtää ihmisiä ja miksi en niille kelpaa. Viimeisen vuoden aikana olen huomannut miten kieroja pelejä ihmiset pelaavat, vaikka olisivat vielä nuoriakin. Perään kuulutetaan rehellisyyttä, mutta tietysti vain silloin kun kyse on jostain hyvästä ja tietysti suunnattu kanssa puhujaa, mutta mitään negatiivista ei voi sanoa kun leimautuu mustamaalaajaksi tai paskanpuhujaksi. Ja kuinka usein havaitsee muista ihmisistä, että ne kiertelee jonkun asian kanssa kun eivät viitsi sanoa suoraan. Helvetin raivostuttavaa. Miksi vieläkin pyritään muodostamaan klikkejä ja syrjimään jotain ihmistä joka ei ihan niin sulaudu luonteeltaan tai mielipiteiltään? Käytännössä ainut syy miksi kaduttaa, että muutin isoon kaupunkiin.
Mua kiinnostaisi tosi paljon puhua sun kanssa kasvotusten. Olen monesti miettiny että millainen ihminen on näiden kirjotusten takana ja onko nää tunteet ja kaikki ongelmat oikeasti näin suuria vai kirjoitatko vain? Monesti käy niin että joku ihminen on tekstinä todella mielenkiintonen mutta kasvotusten hukkuu massaan. Kiinnostaisi myös tietää millaista tekstiä kirjoittaisit jos oisit ihan rehellinen etkä miettisi lukijoitasi. Luulen, että löytäisit vielä enemmän epäkohtia kaikesta etkä edes yrittäisi olla onnellinen.
Comments 9
Reply
Reply
Reply
Reply
Leave a comment