Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia onnellista lapsuutta
Mietin kovasti, että mitä se onnellinen lapsuus pitäisi sisällään ja miten se pitäisi hankkia? Pitäisikö minun kokea ne asiat itse? Vai jakaa ne aikuisena lapsien kanssa? En tiedä.
Joitain asioita on, joita en halua enää kokea, enkä halua takaisin. Esim. joulu. Lama pilasi sen niin täysin multa ja nykyään uskonnollinen vakaamus ei anna mun raiskata muiden uskontojen juhlia. Ehkä vaan mietin sellaisia asioita, mitkä tuntu musta lapsena tosi coolilta ja toteutan ne. Ja sitten on ne isot pettymykset, jotka jouduin kokemaan. Ehkä ne vois elää uudelleen. Ei tää kai larppaajalle oo ongelma, vaikka haastavin hahmo koskaan olikin pikkupoika. Ehkä myös sellaisia juttuja, jotka oli kivoja silloin kun olin lapsi tai nuori.
1. Joku urheilujuttu tai todistusten jako
Mun porukat ei ollut kertaakaan katsomassa kun pärjäsin urheilussa, vaikka faijalle ois ilmeisesti ollut tärkeää, se että oon hänen ja setien tapainen, eli tuon voittoja kotiin. Eivät olleet judokilpailuissa tai katsomassa kun mä uin tai työnnän kuulaa. Tai pääsen bofferifinaaliin. Eikä faija koskaan saanut todistaa sitä kuinka helvetin hyvä olin pesäpallossa, koripallossa tai edes lätkässä joka on meidän ykköslaji. Mun menestyksestä ei tullut kotiin kuin yksi ainoa hopeamitalli.
Mun mutsi ei tullut mun lakitukseen ja katsomaan kun sain päästötodistuksen. Syy oli se, että en suostunut pitämään pukua, vaan mulla oli pikkutakki, farkut ja t-paita. Ne edustivat mua ja ne oli mun juhlat. Mun porukat oli katsomassa todistustenjakoa tasan ala-asteella.
Ongelma tässä on se, että mä haluaisin nähdä mulle tärkeiden ihmisten näkevän mun voittavan, koska en ole koskaan perustanut siitä "osallistuminen on voittamista" ajattelusta. Pikkasen ehkä kusee se, etten ole enää ylivoimainen uimari, ei oo oikein mitään mestaa missä pelata joukkuelajeja, keilaajana oon nykyään keskitason alapuolella, kuulantyöntöjuna lähti asemalta 15v sitten ja en oo aktiivisesti boffannutkaan 2000-luvun alun jälkeen (jolloin olin siinä top 15-20 paikkeilla, paras sijouttuminenhan oli neljäs Conissa). Valmistumiseen taas menee pari vuotta ainakin ja se ei oo sama juttu ku joku lakitus.
Pitää katsoa mitä voin järjestää. Ja ketkä olisi ne joiden pitäisi olla katsomassa. vanhemmat ei ole kuitenkaan enää sama asia.
2. Slumber party
Muistan kun luin lapsena Puumajakesää ja kaikki muksut nukku saman katon alla. Se oli musta aina aika siisti idea. Mulla ei vaan ollut kavereita silloin. Henellä näitä toteutui, kun maattiin niiden yhdessä olkkarissa patjoilla. Puhuttiin paskaa kunnes nukahdettiin. Se oli siisteintä ikinä. Toki mie heräsin aina ennen muita ja se yksin istuminen oli vähän ikävää. Tää vois toimia ja olla helpohko järjestääkin. Yksi positiivinen asia jota voisi vahvistaa. Nubi, sut on kutsuttu, olit alkuperäsilläkin.
3. Yökävelyt talvella
Mulla ja Atella oli tapana kävellä Vatilassa yöllä. Silloin kun oli pakkasta ja tähtiä. Puhuttiin paskaa ja kateltiin tähtiä. Mut vaatii maaseutua. Kotona sai usein lämmintä kaakaota. Yksi asia, jonka äiti teki mulle. Keitti kaakaota.
4. Synttärit
Mulla oli viimeiset semmoiset kivat synttärit kun täytin 7. Useimmiten mun synttäreille kutsuttiin paljon porukkaa ja puolet jätti tulematta. Lahjat hävetti, kun en niitä pahemmin saanut ja muut alueen muksut oli aika varakkaista perheistä (silloin jyväjemmarit oli vielä rikkaita). Useimmat teistä tietää kuinka tärkeä mun synttäri on mulle. Nykyään ropetan. Mutta vois olla hauskaa olla synttärit ja kakkua (jäätelökakkua) ja lahjoja. Lastenjuhlat ei tartte olla. Mutta jos ei holia jne. Ongelmana se, että mä olen lapsuudesta asti vihannut paskoja lahjoja. Semmonen "miksi ostaa markan lahja joka on kammottavaa kuraa kun voit antaa sen markan mulle" ajattelu on iskostunut muhun.
5. Telttailu
Mulle telttailu oli aina vähän outo konsepti. Nukuin kesäisin paljon teltassa, koska siellä oli viileämpää. Kalareissuilla nukuttiin teltassa, mutta ei siellä paljoa aikaa viedetty. En ollut intissä, joten puolijoukkueessa olen tainnut nukkua jopa hurjat kolme vai neljä yötä eläessäni. Voisi olla hauskaa käydä telttailemassa. Vaikka Bodomilla, paikka on varmaan aika selvä, roight? Kummitustarinoita (mun tapauksessa varmaan tosi tarinoita sarjamurhaajista) ?
6. Mulle Laulaminen
Mutsi lauloi aina broidille. Laulaa kai vieläkin. Mulle se ei pahemmin laulanut. Eräs lauloi mulle pari kertaa puhelimessa. Se tuntui tosi hyvälle. Tätä voisi harkita.
7. Retki Kesämaahan
Siellä oli lapsena kivaa. Mut luvattiin viedä sinne monta kertaa, mutta todellisuudessa käytiin kai kolmesti. Mahdollisesti pitäs käydä siellä. TaipalKansasin porukoiden kanssa ollut tästä puhettakin. Muutenkin pitäisi retkeillä enemmän.
En tiedä. Pitää miettiä. Auttavatko nämä? Vai pitääkö pureutua syvemmälle. En tiedä. Apua otetaan vastaan.
Joitain asioita on, joita en halua enää kokea, enkä halua takaisin. Esim. joulu. Lama pilasi sen niin täysin multa ja nykyään uskonnollinen vakaamus ei anna mun raiskata muiden uskontojen juhlia. Ehkä vaan mietin sellaisia asioita, mitkä tuntu musta lapsena tosi coolilta ja toteutan ne. Ja sitten on ne isot pettymykset, jotka jouduin kokemaan. Ehkä ne vois elää uudelleen. Ei tää kai larppaajalle oo ongelma, vaikka haastavin hahmo koskaan olikin pikkupoika. Ehkä myös sellaisia juttuja, jotka oli kivoja silloin kun olin lapsi tai nuori.
1. Joku urheilujuttu tai todistusten jako
Mun porukat ei ollut kertaakaan katsomassa kun pärjäsin urheilussa, vaikka faijalle ois ilmeisesti ollut tärkeää, se että oon hänen ja setien tapainen, eli tuon voittoja kotiin. Eivät olleet judokilpailuissa tai katsomassa kun mä uin tai työnnän kuulaa. Tai pääsen bofferifinaaliin. Eikä faija koskaan saanut todistaa sitä kuinka helvetin hyvä olin pesäpallossa, koripallossa tai edes lätkässä joka on meidän ykköslaji. Mun menestyksestä ei tullut kotiin kuin yksi ainoa hopeamitalli.
Mun mutsi ei tullut mun lakitukseen ja katsomaan kun sain päästötodistuksen. Syy oli se, että en suostunut pitämään pukua, vaan mulla oli pikkutakki, farkut ja t-paita. Ne edustivat mua ja ne oli mun juhlat. Mun porukat oli katsomassa todistustenjakoa tasan ala-asteella.
Ongelma tässä on se, että mä haluaisin nähdä mulle tärkeiden ihmisten näkevän mun voittavan, koska en ole koskaan perustanut siitä "osallistuminen on voittamista" ajattelusta. Pikkasen ehkä kusee se, etten ole enää ylivoimainen uimari, ei oo oikein mitään mestaa missä pelata joukkuelajeja, keilaajana oon nykyään keskitason alapuolella, kuulantyöntöjuna lähti asemalta 15v sitten ja en oo aktiivisesti boffannutkaan 2000-luvun alun jälkeen (jolloin olin siinä top 15-20 paikkeilla, paras sijouttuminenhan oli neljäs Conissa). Valmistumiseen taas menee pari vuotta ainakin ja se ei oo sama juttu ku joku lakitus.
Pitää katsoa mitä voin järjestää. Ja ketkä olisi ne joiden pitäisi olla katsomassa. vanhemmat ei ole kuitenkaan enää sama asia.
2. Slumber party
Muistan kun luin lapsena Puumajakesää ja kaikki muksut nukku saman katon alla. Se oli musta aina aika siisti idea. Mulla ei vaan ollut kavereita silloin. Henellä näitä toteutui, kun maattiin niiden yhdessä olkkarissa patjoilla. Puhuttiin paskaa kunnes nukahdettiin. Se oli siisteintä ikinä. Toki mie heräsin aina ennen muita ja se yksin istuminen oli vähän ikävää. Tää vois toimia ja olla helpohko järjestääkin. Yksi positiivinen asia jota voisi vahvistaa. Nubi, sut on kutsuttu, olit alkuperäsilläkin.
3. Yökävelyt talvella
Mulla ja Atella oli tapana kävellä Vatilassa yöllä. Silloin kun oli pakkasta ja tähtiä. Puhuttiin paskaa ja kateltiin tähtiä. Mut vaatii maaseutua. Kotona sai usein lämmintä kaakaota. Yksi asia, jonka äiti teki mulle. Keitti kaakaota.
4. Synttärit
Mulla oli viimeiset semmoiset kivat synttärit kun täytin 7. Useimmiten mun synttäreille kutsuttiin paljon porukkaa ja puolet jätti tulematta. Lahjat hävetti, kun en niitä pahemmin saanut ja muut alueen muksut oli aika varakkaista perheistä (silloin jyväjemmarit oli vielä rikkaita). Useimmat teistä tietää kuinka tärkeä mun synttäri on mulle. Nykyään ropetan. Mutta vois olla hauskaa olla synttärit ja kakkua (jäätelökakkua) ja lahjoja. Lastenjuhlat ei tartte olla. Mutta jos ei holia jne. Ongelmana se, että mä olen lapsuudesta asti vihannut paskoja lahjoja. Semmonen "miksi ostaa markan lahja joka on kammottavaa kuraa kun voit antaa sen markan mulle" ajattelu on iskostunut muhun.
5. Telttailu
Mulle telttailu oli aina vähän outo konsepti. Nukuin kesäisin paljon teltassa, koska siellä oli viileämpää. Kalareissuilla nukuttiin teltassa, mutta ei siellä paljoa aikaa viedetty. En ollut intissä, joten puolijoukkueessa olen tainnut nukkua jopa hurjat kolme vai neljä yötä eläessäni. Voisi olla hauskaa käydä telttailemassa. Vaikka Bodomilla, paikka on varmaan aika selvä, roight? Kummitustarinoita (mun tapauksessa varmaan tosi tarinoita sarjamurhaajista) ?
6. Mulle Laulaminen
Mutsi lauloi aina broidille. Laulaa kai vieläkin. Mulle se ei pahemmin laulanut. Eräs lauloi mulle pari kertaa puhelimessa. Se tuntui tosi hyvälle. Tätä voisi harkita.
7. Retki Kesämaahan
Siellä oli lapsena kivaa. Mut luvattiin viedä sinne monta kertaa, mutta todellisuudessa käytiin kai kolmesti. Mahdollisesti pitäs käydä siellä. TaipalKansasin porukoiden kanssa ollut tästä puhettakin. Muutenkin pitäisi retkeillä enemmän.
En tiedä. Pitää miettiä. Auttavatko nämä? Vai pitääkö pureutua syvemmälle. En tiedä. Apua otetaan vastaan.