Mietin kovasti, että mitä se onnellinen lapsuus pitäisi sisällään ja miten se pitäisi hankkia? Pitäisikö minun kokea ne asiat itse? Vai jakaa ne aikuisena lapsien kanssa? En tiedä. ( Pohdintaa )
No, mä olen kaikista syvistä vesistäni huolimatta aika konkreettinen ihminen. Jos jotain on jäänyt lapsena kokematta, niin kai se pitää kokea nyt. Ja jos jotkut kokemukset ovat olleet hyviä, niitä pitää vahvistaa. Ei pelkkä puhuminen ja kirjoittaminen luo niitä kokemuksia. Samalla tavalla me lastensuojelussakin pyritään siihen että teininä saisi ne turvallisuuden tuntemukset ja onnistumisen sekä yhdessäolon kokemukset mitä lapsena ei saanut.
Soveltaisin tähän myös teoriaa lapsuuden jäämisestä tauolle. Esim. päihdeongelmat yleensä pysäyttää nuorella kehityksen siihen hetkeen kun ne alkaa. Näin kärjistäen. Mun käytöksessä on välillä nähtävissä niin infantiileja piirteitä, että osan kehityksestä täytyy edelleen olla siellä nelivuotiaan paikkeilla missä lapsuuteni loppui.
Comments 1
(The comment has been removed)
Soveltaisin tähän myös teoriaa lapsuuden jäämisestä tauolle. Esim. päihdeongelmat yleensä pysäyttää nuorella kehityksen siihen hetkeen kun ne alkaa. Näin kärjistäen. Mun käytöksessä on välillä nähtävissä niin infantiileja piirteitä, että osan kehityksestä täytyy edelleen olla siellä nelivuotiaan paikkeilla missä lapsuuteni loppui.
Kokeilemme näitä.
Reply
Leave a comment