Puuh vähän täysiä viikkoja olleet nämä muutama loman jälkeen. Ens viikolla on onneks kalenteri ihan tyhjä, meinasin että vois jopa kirjoitella eikä vaan juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen. (Toki tää on suhteellista, mun "juokseminen" on varmaan samaa kuin toisten leppoisat päivät... eli että joka päivä on joku juttu kuten seminaari tai ( Read more... )

7000 sanaa. Tasan. I shall overcome.

Note to self: ennen työhön liittyvää sosiaalista tilannetta ei kandee mennä silmälääkärille, koska silmälääkäri aina laittaa niitä silmätippoja joiden seurauksena ei näe kunnolla ja joutuu hortoilemaan ympäriinsä pupillit epäilyttävästi laajentuneina. Jotta näillä spekseillä sitten kohtapuoliin osallistun "reception in honor of the academic ( Read more... )

Ajattelin että teen kerrankin pitkästä aikaa ruokaa ihan itse. Nyt puoltatoista tuntia myöhemmin kun oon heittänyt kvinoat vastapestylle lattialle ja katkaissut yhden kauhan ja päänsärky vaan yltyy voi sitten miettiä että kannattiko. Lisäks L joutui kuitenkin paistamaan tofut kun en osannut ( Read more... )

Huhhuh marraskuusta selvitty ja työhommat alkaa olla lähestulkoon hoidossa tältä vuodelta. Huomenna tosin seiskan junalla projektikokoukseen Turkuun, mut se nyt on pientä. Lisäks meiän projektin johtaja on suuri kulinaristi (ehkä jopa suorastaan ruoka-elitisti) joten päästään myös syömään hyvin (tosin viimeks tein virheen ku oltiin syömässä ja otin ( Read more... )

Tänään oon pohdiskellu lähinnä mun uutta vaaleanpunaista joogamattoa. Että kuinka kiva se on ja koskahan pääsisin taas joogaan. Liittyy varmaan siihen että nyt on tää viimeinen suuri ponnisteluviikko töissä ja huomenna esim. mun esitelmä kaikille työkavereille ja ajatus rauhaisasta joogasalista ja omasta ihanasta matosta ja rentoutumisesta tuntuu ( Read more... )

Ihmiselämä on kyllä just semmosta et ekaks tulee ostaneeksi jotain törkeän pahoja karkkeja ja sit kumminkin syö ne koska ne on silti karkkeja. Mietin et miten tätä marraskuun meininkiä kuvais ja luulenpa et pitää turvautua klassiseen ja kohtapuoliin ajankohtaiseen tekstiin: kansa joka pimeydessä vaeltaa. On melko paljon semmonen olo että lähinnä ( Read more... )

Viikonloppu mökillä kera siskojen ynnä muun laajennetun perheen. Nyrkkeiltiin ja saunottiin ja syötiin hulluna herkkuja ja pelattiin pelejä (oon huono pelaaja, ainoastaan Afrikan tähdessä pystyin rentoutumaan mut muuten jännittää ja stressaa liikaa). Oli ihanaa. Metsässä ilma on vaan niin paljon helpompaa hengittää kuin täällä kivikaupungissa.


( Read more... )

( Read more... )

Kävin eilen päiväreissulla Tampereella kun työkaverit halusivat autoilla sinne katselemaan miltä Suomi näyttää Helsingin ulkopuolella. Ehkä siks ku olin jotenkin virittäytynyt katselemaan kaupunkia erilaisin silmin mulle tuli yhtäkkiä aika haikea ja surullinen olo. Missään muussa kaupungissa ei varmaankaan kaupunkitila ole niin täynnä muistoja ja ( Read more... )