Koululainen
Voisin vaihteeksi kertoa täällä valoisampia uutisia. Tänään oli ensimmäinen koulupäiväni. :-) Nyt mulla on vuoden ajan sekä yliopiston muovinen opiskelijakortti että HEO:n pahvinen opiskelijakortti (aivan samanlainen läpyskä oli Oriveden Opistolla). Vaikka olen elämäni aikana ollut ties kuinka monessa oppilaitoksessa (en näköjään vain saa opiskelusta tarpeekseni) ja työpaikassa, niin ensimmäinen päivä saa silti sydämen tykyttämään ja kädet hikoamaan. Saan myös aina pienen shokin kun kuulen sanan "tutustumisleikki". Meidän piti tänään jokaisen vuorollaan nousta ylös seisomaan ja sanoa oma nimemme ja samalla kirjaimella alkava itseään kuvaava positiivinen adjektiivi sekä muistaa kaikkien edellä sanoneiden nimi ja adjektiivi. Leikki tosin kyllä toimi eli vapautti tunnelmaa ja sai muistamaan muiden nimiä. Mä olin Elisa Eloisa.
Linjallamme on 24 ihmistä. Koska Helsingissä ei voi olla missään törmäämättä tuttuihinsa, niin yksi linjallani oleva tyttö tuli sanomaan, että näytän tutulta. Muistimme lopulta, että tutustuimme eräällä Työväenopiston kielikurssilla joskus vuonna 1998... :-D Lisäksi olimme vierekkäisissä lukioissa, joten meillä oli yhteiset filosofian tunnit, ja olimme molemmat innostuneita filosofian opiskelijoita. Sain ainakin heti ratikkamatkaseuraa.
Lehtijournalismin kurssit kuulostavat kiinnostavilta: journalistiikan appro Jyväskylän yliopistoon, kielenhuolto, erilaiset juttutyypit, journalistinen työ ja kulttuuri, journalismin historia jne. Tulemme kirjoittamaan paljon juttuja sekä keväällä pyöritämme yhdessä koulun nettilehteä ja menemme toukokuussa jokainen kuukauden harjoitteluun johonkin lehteen. Vaikeammalta kuulostavat valokuvaus (mähän vain räpsin hulluna amatöörimäisiä bilekuvia itsestäni ja kavereistani) sekä Kallion lukion ajat mieleen tuovat puheviestintä ja ilmaisutaito (esiintymistaitoni ovat niiiiiin ruosteessa). Saamme vieraita lehtien toimituksista ja vierailemme itse mm. Päivälehtimuseossa (ehkä sadas kerta) ja Sanomien Piste-toimituksessa. Yllätys oli se, että koulua on välillä myös lauantaisin kuusi tuntia (iik!). Pitkät Unicafe-lounaat kavereiden kanssa ovat nyt mennyttä elämää, koska syön tästä lähin lounaan arkipäivisin Heo:n ruokalassa. Hieman koomista on se, että meillä on perjantaina tutustumisretki Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon...
Elämä jatkuu, vaikka tunnenkin syyllisyyttä siitä, että muut sukulaiseni ovat niin rikki ja lamaantuneita. Mutta mä en edes ollut jutellut serkkuni kanssa aikoihin. Toivon kuitenkin syvästi, että hän yhä olisi täällä kanssamme.
Porskutan eteenpäin, aina yhtä organisoituna. "Naapurini" Annastiina oli tänä iltana luonani kahvilla ja karkilla. Eilen illalla kävin Tytin kanssa istumassa suomenruotsalaisessa, hillityn tyylikkäässä Yrjönkadun baarissa nimeltä Loft (mulle tuottaa jotenkin suuria vaikeuksia muistaa tuo nimi) ja katsoimme baarin leffastudiossa Ingmar Bergmanin elokuvan "Kesäinen leikki". Söin sitä ennen vanhempieni luona sienikeittoa ja rapuja, mutta tulin ravuista vähän kipeäksi, tai en tiedä mikä ne vatsanpurut ja pahoinvoinnin aiheutti. Huomenna Anviliin!! Tosin pakko juhlia kohtuudella, koska en enää ole aamu-unisten bilehileiden paratiisissa eli yliopistossa, vaan pitää mennä perjantaiaamuna koulunpenkille jo kello 9.15.
Linjallamme on 24 ihmistä. Koska Helsingissä ei voi olla missään törmäämättä tuttuihinsa, niin yksi linjallani oleva tyttö tuli sanomaan, että näytän tutulta. Muistimme lopulta, että tutustuimme eräällä Työväenopiston kielikurssilla joskus vuonna 1998... :-D Lisäksi olimme vierekkäisissä lukioissa, joten meillä oli yhteiset filosofian tunnit, ja olimme molemmat innostuneita filosofian opiskelijoita. Sain ainakin heti ratikkamatkaseuraa.
Lehtijournalismin kurssit kuulostavat kiinnostavilta: journalistiikan appro Jyväskylän yliopistoon, kielenhuolto, erilaiset juttutyypit, journalistinen työ ja kulttuuri, journalismin historia jne. Tulemme kirjoittamaan paljon juttuja sekä keväällä pyöritämme yhdessä koulun nettilehteä ja menemme toukokuussa jokainen kuukauden harjoitteluun johonkin lehteen. Vaikeammalta kuulostavat valokuvaus (mähän vain räpsin hulluna amatöörimäisiä bilekuvia itsestäni ja kavereistani) sekä Kallion lukion ajat mieleen tuovat puheviestintä ja ilmaisutaito (esiintymistaitoni ovat niiiiiin ruosteessa). Saamme vieraita lehtien toimituksista ja vierailemme itse mm. Päivälehtimuseossa (ehkä sadas kerta) ja Sanomien Piste-toimituksessa. Yllätys oli se, että koulua on välillä myös lauantaisin kuusi tuntia (iik!). Pitkät Unicafe-lounaat kavereiden kanssa ovat nyt mennyttä elämää, koska syön tästä lähin lounaan arkipäivisin Heo:n ruokalassa. Hieman koomista on se, että meillä on perjantaina tutustumisretki Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon...
Elämä jatkuu, vaikka tunnenkin syyllisyyttä siitä, että muut sukulaiseni ovat niin rikki ja lamaantuneita. Mutta mä en edes ollut jutellut serkkuni kanssa aikoihin. Toivon kuitenkin syvästi, että hän yhä olisi täällä kanssamme.
Porskutan eteenpäin, aina yhtä organisoituna. "Naapurini" Annastiina oli tänä iltana luonani kahvilla ja karkilla. Eilen illalla kävin Tytin kanssa istumassa suomenruotsalaisessa, hillityn tyylikkäässä Yrjönkadun baarissa nimeltä Loft (mulle tuottaa jotenkin suuria vaikeuksia muistaa tuo nimi) ja katsoimme baarin leffastudiossa Ingmar Bergmanin elokuvan "Kesäinen leikki". Söin sitä ennen vanhempieni luona sienikeittoa ja rapuja, mutta tulin ravuista vähän kipeäksi, tai en tiedä mikä ne vatsanpurut ja pahoinvoinnin aiheutti. Huomenna Anviliin!! Tosin pakko juhlia kohtuudella, koska en enää ole aamu-unisten bilehileiden paratiisissa eli yliopistossa, vaan pitää mennä perjantaiaamuna koulunpenkille jo kello 9.15.