Huomenna tää loppuu, koulu ja Ilmajoen opiskelijakopperossa asustaminen. Ikävä tulee kaikkia ja kaikkea.
Oon ollut käytännössä kameraton tän vuoden, mutta sain kuitenki kerättyä kokoon muiden kameroista ja kännyköistä joitain kuvia
.
Ensimmäisenä tutustuin kämppiksiin: yks tykkäs elokuvista, yks eläimistä ja yks miehistä. Aina opintotukipäivinä leivottiin jotain hyvää.
Aluks biletettiin aika hurjasti tän miehistä tykkäävän kanssa ja se oli aikamoista menoa.
Mut sit yhtenä keskiviikkona lähettiin monen sattuman summana näitten poikien kanssa Onnelaan ja siitä seuraskin aika paljon yökyläilyä ja maatilavierailuja.
Juhlin välillä turunseudulla synttäreitä. Sieltä soitin ensimmäisen kännipuhelun Juholle, ja se uskalsi vasta nyt paljastaa että se oli sillon ollu vähän järkyttyny siitä!
Käytiin myös Oulussa viettämässä Halloweenia.
Koulussa oli kaikenlaisia kissanristiäisiä, tässä ollaan itsenäisyyspäivätanssiaisissa. Inhoon kaverustumisvaihetta uusien ihmisten kanssa, mutta opistolla se meni aika kivuttomasti, kiitos vierikkolaisten.
Tää on Vierikko. Yks opiston "asuntoloista" eli omakotitalo kaikilla herkuilla. Siellä asuu seittemän tyttöä, joista kolme on meijän linjalla ja syksyllä otettiinkin tavaksi mennä aina päiväkahveille Vierikkoon. Siellä on myös järjestetty aika monet bileet talonmiesten päänvaivaksi.
Talvi meni nopeesti, lähettiin pakkasia pakoon Amarilloon ja Arttiin aina tasaisin väliajoin.
Meijän luokalla on Henna-Maria, joka on Teuvalta kans ja tiesi heti Juhon ku puhuin siitä ekaa kertaa koulussa. Meen ennen kesäkuun pääsykokeita Teuvalle lukemaan muutamaks viikoks ja toivon ettei Henna-Maria keksi lähteä mihinkään kauas kesätöihin koska kaipaisin sinnekin tyttöseuraa.
Käytiin opintomatkalla Slovakiassa ja oli aika mahtava reissu.
Kasvatustiedelinjalaiset meni luokkaretkelle Oulun yliopistoon, me mentiin Rytmikorjaamolle kattomaan PMMP:tä.
Sit oltiin kattomassa kans Herra Ylppöä (ainiin ja The Soundsia!)
Viikonloppusin oon ajellu mopolla ja traktorilla ja silitelly vasikoita ja ollu rakastunu. Oon muuten lähes kokonaan päässy eläinallergiasta eroon siellä kirppusirkuksessa, siedätyshoito toimii sittenkin!
Kaikki ihmiset täällä on ollu ihan mielettömiä, ja kuulostaa ällöltä mut meinattiin jo ruveta itkemään kun tehtiin ryhmäkeskusteluharjotteluja luokan kesken ja äikänopettaja sano että "Te ootte kyl paras linja tähän mennessä, huomaa teijän keskustelustakin että miten hyvin ootte hitsautunu yhteen." PEO:n tytöt on vieny aika ison paikan sydämestä, mut isoimman on silti vieny tää:
rakastan ♥ Täällä oon huomannu sen, että ei se paikka missä on vaan ne ihmiset joihin siellä tutustuu.