(Untitled)

[kuuraa]

Atte nukkuu taas. Minä luin jo hetken Sinisalon Linnunaivoja, mutta ajattelin tänäkin aamuna tulla kirjoittelemaan tänne. En varmaankaan taas arkena ehdi (ja mulla on monta uutta käyttäjäkuvaa testattavanani!).

Löysin tuon kirjan eilen Kirjatorilta kympillä. Olen tahtonut jo pitkään lukea Ennen päivänlaskua ei voi -kirjan, mutta se on aina lainassa

Comments

[surunmurhaaja]

Mutta näyttäähän Mount Everestille nouseminen hyvältä CV:ssä. ;<

Linnunaivot on muuten hyvä, sellainen, että se tuli luettua kyllä yhdeltä istumalta. Ja se kun sattumalta vielä sijoittuu sellaiseen maanosaan, josta pidän.

[kuuraa]

Joo, ja siitä on varmaan hyvä jauhaa kaikille, jotka vaan jaksaa kuunnella.

Oon kanssa tykännyt tosta kirjasta. Vois lukea muitakin Sinisalon kirjoja.

[surunmurhaaja]

Voin kuvitella ihmistyypin, joka tulisi jauhamaan iskureplanomaisesti että niin muuten, oon kiikkunut tonne ja tonne.

Oon lukenut ne kaikki, voin suositella! No okei, Lasisilmälle en muistaakseni lämmennyt yhtä paljon, mutta muuten. Ennen päivänlaskua ei voi -kirjan oon plärännyt läpi niin useasti, että mun hyllystä löytyvä pokkari (josta en kyllä montaa euroa maksanut) näyttääkin jo siltä. Sankarit on varsin eeppinen. Kädettömät kuninkaat jne. sisältää välillä hyvinkin oivaltavia lyhyitä tarinoita.

[kuuraa]

Haha, tulikin just vastaan lainaus tosta jauhamisesta: "ei kukaan voi kulkea lopun elämäänsä niin että sen ympärillä on vaikka joku Australian haju, että siitä näkisi heti päältä että jossain on käyty. Se on itse otettava aina puheeksi ja piinattava muita jollain vitun valokuvilla".

Vaikka pitää kyllä sanoa, että on joku Mount Everestin valloittaminen musta kunnioitettava saavutus siitä huolimatta, että sinne on kiivenneet muun muassa 13-vuotias ja 71-vuotias kiipeilijä. Kyllähän se kanttia ja määrätietoisuutta vaatii, ja on pirun raskasta.

[gatri]

Lukiossa luin psykologiaa ja sitä kautta tutustuin sellaiseen tutkimukseen, että ihmisillä, jotka havittelee extreme-kokemuksia, on aivoissa jotain välittäjäainetta vähemmän kuin normaalisti ja tämän takia he tarvitsevat ns. suurempia kokemuksia, jotta he tavallaan tuntevat myös sen. Tai että joku vuoristorata, joka muille on melko sävähdyttävä kokemus, voi olla heille mitään sanomaton.

No joo. Ei ehkä liity vuorikiipeilyyn, mutta tuli mieleen. Itse en ole kyllä koskaan oikein päässyt jyvälle kiipeämisen saloista. Olin kerran seinäkiipeilemässä, ja en heti keksi, miksi haluaisin mennä uudestaan :D