Sade sanoi vastalauseensa kylmää ikkunaa vasten, eikä minusta voinut olla mitään kauniimpaa kuin pilvet vailla kliseisiä hattaroita. Kumarruin poimimaan lakastuneen lehden maasta vain koskettaakseni sen märkää pintaa
( Read more... )
Väsytään hetkeksi jooko? Katso nyt meitä, olemme molemmat täynnä arpia, silmäsikin ovat sammuneet. Ei, älä viitsi enää tarttua muistoihin. Katso minua! Noin, hyvä. Rauhoitu, irrota otteesi. Katso, ei se niin vaikeaa olekaan. Itke vain, tunnen kuinka elämä alkaa hiipua sinussa pikku hiljaa. Rakkaus on jättämässä sinut.
Tyttö istui siinä tuntemattomassa, tarkoituksettomassa. Tyttö kastoi hetkeksi kasvonsa lapsiveteen, hokaisi sitä keuhkoihinsa. Hän saattoi yhä hengittää
( Read more... )