En osaa. Tänään oli pitkästä aikaa semmoinen päivä, ettei olisi jaksanut nousta sängystä ylös. Oli semmoinen olo, että minne voisin kadota? Haluaisin pois, jonnekin. Jonnekin missä voisin olla vapaa mielestäni, muistoistani ja satuttavista ilkeistä ihmisistä
(
Read more... )
Comments 1
Ja ylioppilaskirjoitukset kolunneena - kokemuksen syvällä rintaäänellä - sanoisin, että kannattaa jaksaa sinne asti. Yksi taakka harteilta poissa. Vaikka se onkin vain pieni taakka, on se silti merkittävä.
Varmasti joku jossakin rakastaa sinua tälläkin hetkellä. Et vaan tiedä sitä vielä.
Reply
Leave a comment