mun kokemukset Hollannnista rajottuu viiteen päivään, en ole asunut kuin hostellissa mutta se oli red light districtin vierellä Damissa, joten ton vihattavuus-osion olen käynyt läpi rankimman kautta. tai mulle se oli rankkaa.
mutta kyllä joku siinä kaupungissa myös viehätti, sai rakastumaan maahan. kaikki tuntui sujuvalta ja luontevalta, ihmiset osasi hyvin englantia ja oli mun mielestä kohteliaita. osansa teki myös älyttömän rakastettava kristillinen hostelli, joka tuntui ihan kodilta. oli hyvä reissu, hyvää seuraa ja loistava U2n konsertti, joten en voi sanoa että olisi niistä huorista huolimatta jäänyt mitenkään paha mieli.
voimia kulttuurishokkiin! kuulin jostain, että 2kk kohdalla koti-ikävä iskee pahiten, sitä odotellessa täällä Virossa. onneksi palasin juuri Kouvolasta missä sain muistaa liiankin hyvin lähtemiseni syyt. ei se niin ruusuista ole siellä Suomessa!
Joo, A'dam on tavallaan aika rankka paikka. Mekin käytiin siellä pari kertaa ennen kuin muutettiin tänne Rotterdamiin, mutta muistan että mullakin oli sen ekan Amsterdam-päivän jälkeen aika..huono olo. Se oli niin uutta ja hämmentävää tällaiselle kiltille tytölle. Ja monelle vähemmän herkällekin, kun huumeita myydään joka nurkassa ja huorat tulee iholle.
Onnea Viron keikkaan! Kuinka kauan aiot olla siellä, oletko töissä vai opiskeletko? (ihana kuulla näitä Suomesta lähtö-tarinoita) Mulla oli kans 2kk:n jälkeene paha koti-ikävä ja jopa masennuksen poikasta. Täällä oli paljon rankkoja tilanteita (olen sosiaalialalla täällä töissä) ja jotenkin kaikki kulminoitui siihen, että halusin vaan takaisin kotiin. Se meni kuitenkin ohi, jonka jälkeen pari kk oli ihan kuin pilvissä olisi lennellyt! Nyt iski sitten se kulttuurishokin toinen vaihe, mikä mulle on kyllä jopa pahempi, kuin toi eka. Tai sitten aika kultaa muistot tässäkin asiassa..
Comments 6
Reply
haluatko kertoa lisää (oletko asunut täällä)? olisi kiva kuulla.
Reply
mutta kyllä joku siinä kaupungissa myös viehätti, sai rakastumaan maahan. kaikki tuntui sujuvalta ja luontevalta, ihmiset osasi hyvin englantia ja oli mun mielestä kohteliaita. osansa teki myös älyttömän rakastettava kristillinen hostelli, joka tuntui ihan kodilta. oli hyvä reissu, hyvää seuraa ja loistava U2n konsertti, joten en voi sanoa että olisi niistä huorista huolimatta jäänyt mitenkään paha mieli.
voimia kulttuurishokkiin! kuulin jostain, että 2kk kohdalla koti-ikävä iskee pahiten, sitä odotellessa täällä Virossa. onneksi palasin juuri Kouvolasta missä sain muistaa liiankin hyvin lähtemiseni syyt. ei se niin ruusuista ole siellä Suomessa!
Reply
Onnea Viron keikkaan! Kuinka kauan aiot olla siellä, oletko töissä vai opiskeletko? (ihana kuulla näitä Suomesta lähtö-tarinoita)
Mulla oli kans 2kk:n jälkeene paha koti-ikävä ja jopa masennuksen poikasta. Täällä oli paljon rankkoja tilanteita (olen sosiaalialalla täällä töissä) ja jotenkin kaikki kulminoitui siihen, että halusin vaan takaisin kotiin. Se meni kuitenkin ohi, jonka jälkeen pari kk oli ihan kuin pilvissä olisi lennellyt! Nyt iski sitten se kulttuurishokin toinen vaihe, mikä mulle on kyllä jopa pahempi, kuin toi eka. Tai sitten aika kultaa muistot tässäkin asiassa..
Reply
Leave a comment