Tiedättekös sen hassun tunteen, helpotuksen, kuplivan väsymyksen, joka seuraa niin kovan itkun, kun lakkaamattomalta tuntuneen naurunkin jälkeen? Eikö olekin hupsua, että nuo kaksi täysin vastakkaisina pidetyt -kuin yö ja päivä, musta ja valkoinen, jing ja jang, ilo ja suru- tunnetilat voivat jättää saman maun suuhun? Minusta se on. Tämän hetkinen
(
Read more... )