sen lisäksi, etten minä enää todellakaan tiedä
kuka minä naamioni päällä ja alla olen,
en todellakaan tiedä kuinka matka ilosta
suruun on lyhentynyt niin, että luulen niiden jo
tarkoittavan samaa asiaa. ilo on surua
ja suru on iloa. niiden tarkoitus
satuttaa on julistettu samaksi.

minä vain pelkään että nauru kuivaa suuhuni,
ja sinun kukaksi muotoutuneet ( Read more... )

olen nähnyt siitä unta melkein joka yö.
ne ei tunnu enää fiktiivisiltä: kuljen sen ohi
ja sen ilme on kyllästynyt eikä sen katse kohtaa
koskaan omaani. näen unissa muutakin,
mutta joka aamu kipristyn vaan enemmän myttyyn
ja nykyään nukahdankin mytyssä, mahdollisimman
pienenä sikiöasennossa. maan korvessa kulkevi
lapsosen tie hänt' ihana enkeli kotihin ( Read more... )

ulkomaat/kaupungit joihin tahtoisin matkustaa

saksa, berliini
japani, tokio, kioto
kiina, beijing
puola, varsova  (+auschwitz birkenau ja bergen-belsen)
intia
etelä-amerikka, peru
afrikka
venäjä, pietari, moskova
taiwan, taipei
iso-britannia, lontoo

se kuinka aamu on ja raapustan
tulitikulla kynttilän pintaan nimesi
etukirjaimet ja annan steariinin täyttää
kirjainaukkosi. jos oikeasti rakastaa,
ei voi unohtaa.

taivun tuulessa, suojasään lumessa
tallottuina sanoina, tehtyinä tekoina
ja minussa on kalvopintaa.

kursivoin netissä. alleviivaan paperilla.
löydän sanoja tarkoituksesta ja
totuudesta ja koko ( Read more... )

se kun seisoo portaikossa ja huutaa.
se kun pomppii takahuoneeseen, juo
lasista kaljaa ja saa naamaan meikkejä.
käy läpi kahden ihmisen roolinsa, vuorosanat.
se kun seisoo värjötellen pihamaalla ja
imee tupakkaa sisäänsä, puhaltaa pihalle.
se on teatteria se. meillä oli esitys.
en jaksanut näytellä edes kunnolla -
ja lavaneitsyyskin meni jo aikapäiviä ( Read more... )

ja mustasukkaisuus niitti tunteistani keskimmäisen,
ulvoin surusta ja minä murenin, takaisin siihen
mistä olin kasvanutkin. enkä mahda sille mitään
että minulla on musta kuolema valkoisen sijaan.
se muutti väriään siksi, että tänään sinä musta
muutit valkeuden mustaksi, mustasukkaisuuden
hiivitit taakseni ja olit onnellinen jonkun muun kanssa.

ei ( Read more... )

lasipallo. sisällä paljon, tuiskua, lunta, kinoksia joihin hukkua.
olen hukuttanut sinut, pakkaslumeen ja valkoisiin kuolemiin,
peittänyt itseni unohduksen harsolla ja pikkuhiljaa jäänyt
piikkeilevän ja liikkuvan jään alle, murrosaskelmiin.
kuukauden tunteilla on alkunsa ja loppunsa. meidän satumme
loppui tunnepurkauksen ylijäämiin. minä en osannut ( Read more... )

( Read more... )

suljin kännykänkin. suljin mieleni.
yskin keuhkoja pihalle ja kulutan nenäliinoja.
imen hampaani piloille kurkkupastelleilla ja
olen kipeä. ainut lohtu on haaveet, ikuiset haaveet
ja nykyään minulle tuntemattomaksi jäänyt
hiljaisuuden kaipuu. jos elokuvan ajan pitäisin
hiljaisen hetken. tunnin mittaisen.
sytyttäisin yön mustan tulen ja polttaisin itseni ( Read more... )

kelloni naksahtaa ajan ympäri kerran tunnissa,
naksahtaa sekunnin, minuutin, tunnen välein.
päivinä leikitään ajan kanssa, ole sinä kissa
minä hiiri, jahtaa minua ja polttomerkityt
ajat ovat tatuoituina muistiini. onko ajan kanssa
ollut aina näin tahditonta, kulkea paikasta toiseen
kellotaulu edessään, aika-akselit kompassinaan?

kuinka se tanssiikaan ( Read more... )