Yhdeksäs luku
Yhdeksäs luku jossa puhaltavat uudet tuulet ja Mirko esiintyy näytöksessä
Mirko jatkaa työskentelyään Spiderille, vaikka hän vihaa sitä minkä joutuu käymään läpi täällä. Ainoa lohtu sen kaiken keskellä on Kitty, joka käy hänen luonaan. Pitää hänestä huolta. Eräänä päivänä Kitty tulee hänen luoksensa erilainen ilme kasvoillaan. Sen aina hellän ja ystävällisen ilmeen tilalla on murhetta ja huolta. "Mitä on tapahtunut?" Mirko kysyy huolestuneena. "Mirko sinun kannattaa istua alas." toinen kehoittaa ja Mirko istuu katsoen kysyvästi häntä. "Mirko... sinun isäsi on kuollut." Kitty tai siis Jami sanoo hiljaa. Mirkon silmät leviävät ja hän voi vain tuijottaa toista poikaa, lopulta hän purskahtaa itkuun. Jami nousee ja tulee hänen luokseen. Poika istuu hänen viereensä ja kietoo kätensä hänen harteidensa ympärille. Mirko painautuu Jamia vasten ja itkee. Hän vain itkee ja antaa kaiken tulla ulos, kyyneleitä, tuskaa joka valuu sydämensä juurista asti kyynelten muodossa alas.
He vain istuvat siinä, tuntuu että se kestää tuntikausia. Jami vain pitää Mirkoa lähellään. Olivatko he saaneet erityisluvan ja vapautuksen sinä päivänä? Mirko ei tiedä ja hän ei välitä. Hän vain haluaa tuntea Jamin turvallisen pehmeän syleilyn, pojan kädet ympärillään ja tämän hiukset kutittamassa kasvojaan. Hänen lämpimän hengityksensa kasvoillaan. Mirko ei voi olla ajattelematta, että se mitä hän tekee on väärin, väärin Kimiä kohtaan ja väärin hänen isänsä muistoa kohtaan, mutta Kittyn syli tuntuu niin hyvältä ja lämpimältä ja äärimmäisen turvalliselta. Jami on jotenkin ihanampi kuin kaukaan koskaan aiemmin, ehkä jopa ihanampi kuin Kim. Mirko on ahdistunut ja hieman onnetonkin tästä kaikesta. Hän toivoo, että kaikki vain katoaisi, että hän voisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Ehkä Kim olisi onnellisempi ilman häntä, pojalla menisi taatusti paremmin ilman häntä. Jami taas oli muutenkin enemmän hänen tyyppiään, Jami ymmärsi häntä. He olivat samoistas lähtökohdista ja tiesivät millaista toisen elämä oli ollut. Jami silittelee hiljalleen Mirkon selkää, hiuksia ja kasvoja. "Sinun ei tarvitse tehdä töitä tänään." Jami sanoo ja silittää häntä hellästi. "Mutta sinun ei varmaan kannata lähteä mihinkään. Et ole oikein kunnossa varmasti." hän jatkaa sitten ja katsoo hitaasti päätään kallistaen Mirkoon. "Mutta sinun pitää kuitenkin mennä töihin." Mirko sanoo hiljaa. "Ei tarvitse, ei tänään." Jami sanoo ja asettuu sängylle makaamaan vetäen samalla Mirkon siihen sänkyyn ja syliinsä. "Kultaseni." Jami kuiskaa ja silittää hellästi Mirkoa. Mirko ei tiedä miten reagoida, hän katsoo vain hämmentyneenä takaisin Jamiin. Kulta, mutta eiväthän he olleet mitään. Hän ei kuitenkaan halua puhua asiasta, ei nyt kun kaikki tuntui niin hyvältä ja turvalliselta. Ei nyt kun Jamin kädet puristuvat hänen ympärilleen ja pitävät häntä tiukasti lähellä lämmintä kehoa. Mirko puristaa silmänsä umpeen ja kuvittelee olevansa jossain muualla, mutta kuitenkin Jamin kanssa.
Jami on kuin turvallinen satama siinä myrskyävässä meressä jossa Mirko tuntee kelluvansa. Kaikkialla ympärillä on sekavaa, aallot kuohuvat ympärillä ja ovat hukuttaa hänet alleen, mutta Jami pitää kiinni, pitää hänen päänsä vedenpinnan yläpuolella. Mirko katsoo vakavasti ystäväänsä ja hän haluaa äkkiä tehdä jotain mitä hän ei ole tehnyt vuosikausiin.Hän sulkee silmänsä.. "Rakas Jumala. Pidä huolta isästä sielä taivaassa. TIedän, että hän ei ollut aina maailman paras mies, mutta hän tarvitsee apua ja ohjausta. Ehkä jos sinulla on aikaa, voisit auttaa minuakin. Pääni on täynnä erilaisia sekavia ajatuksia enkä tiedä mitä minun pitäisi tehdä elämälläni. Toivon, että voit auttaa minua. Aamen." hän ajattelee hiljaa mielessään. Jami katsoo häntä ja hymyilee pienesti. "Mitä sinä teet?" Jami kysyy ja kallistaa päätään. "Rukoilen." Mirko vastaa.
"Uskotko sinä Jumalaan?"
"En aina, en tiedä, mutta luulen että kyllä."
"Ymmärrän, vähän samalta minustakin tuntuu. Miksi HYvä ja armollinen Jumala ei anna minulle mitään hyvää."
"Kaikessa ei ole kyse aina antamisesta ja saamisesta tai ottamisesta."
"Tiedän."
Jami painaa Mirkon syliinsä ja Mirko hymyilee hiljaa. Elämässä on kyse myös siitä mitä teet sille, miten käyttäydyt, mitä ajattelet, millaisia asioita tunnet. Sinä voit itse vaikuttaa kaikkeen siihen mitä tapahtuu elämässäsi. Ajatukset ja teot, aivan kaikki sellainen vaikuttaa. Oikeastaan on kyse vain siitä, että valitsee oikean tavan elää ja sitten toimii sen tavan mukaan. Mirko katsoo Jamia. "Meidän pitäisi lähteä täältä, lähteä tästä koko kaupungista eikä enää katsoa taakse." hän sanoo. "Oletko tosissasi?" Jami kysyy. Mirko nyökkää sillä hän on aivan täysin vakuuttunut asiastaan, juuri sillä hetkellä. Jami hymyilee sydämellisesti. "Kun olemme maksaneet velkamme hänelle voimme lähteä yhdessä. Sitten mikään ei voi estää meitä ja maailma on avoin meille." Jami lupaa ja Mirko uskoo häntä, hänen täytyy uskoa, hän haluaa uskoa.
Heidän molempien olisi tehtävä vielä rankasti töitä ennen kuin he voisivat lähteä pois, ennen kuin he voisivat jättää tämän kaiken taakseen. Mirko ilmoittaa jatkavansa töitä samana päivänä ja miltei heti hänen ilmoituksensa jälkeen paikalle ilmestyy keski-ikäinen ukko, joka sen suurempia miettimättä heittää Mirkon sängylle ja alkaa ottaa häntä. Mirkoa ällöttää tämä kaikki, tuo penis hänen sisällään, uudestaan ja uudestasan. Sen liike on rytmikästä ja konemaista. Mirko voi keskittyä ajattelemaan muita asioita samalla kun elin menee edestakaisin, aivan kuin sitä ei edes olisi siinä. Sen sijaan hän miettii esimerkiksi sitä mitä tavaroita ottaisi mukaansa kun hän lähtisi. Jättäisikö hän tyttönsä Kimille, pitäisikö Kim niistä huolta kun hän olisi poissa. Mies tuntuu värisevän hänen päällään, hän siis sai. Lopulta mies nousee hänen päältään ja katsoo häntä hymyillen. Mirko katsoo häntä takaisin huvittuneena, mutta pitää kuitenkin ilmeensä tasaisena. Ei olisi kovin hyvä veto ruveta nauramaan tässä välissä. Mutta mies lähtee ja ilmeestä päätellen tämä oli todella tyytyväinen äskeiseen, siitäkin huolimatta, että mitään ei oikeasti tapahtunut. Mirkä hengittää hetken syvään ja sulkee sitten silmänsä asettuen selälleen sänkyyn makaamaan. Hän näkee mielessään Jamin kasvot, ne hymyilevät hänelle ja Jami nauraa. Sitten tuon kasvot vaihtuvat kuin lennossa ja tilalle tulee Kimin kasvot ja onneton ilme. "Älä jätä minua, miksi sinä lähdet. Mirko sinä olet minun elämäni." Mirko ravistelee päätään ja avaa silmänsä. Hyvä luoja, Kim tarvitsee häntä, Kim rakastaa häntä. Mutta ei siinä kaikki, myös Jami rakastaa häntä. Ja hän rakastaa heitä molempia, tai ehkä hän ei oikeasti rakasta kumpaakaan. Mirko ei tiedä oikeastaan mitä ajatella, hänen tunteensa ovat sekaisin. Kim on ollut niin ymmärtäväinen, hän ei ole kysellyt Mirkon menemisten perään mitään, mutta Jamille hän voi taas surutta kertoa kaiken mitä elämässään tapahtuu tai on tapahtunut. Jami tietää mitä se on, olla riippuvainen aineista, menestyä huonosti, olla masentunut, toimia huorana. Mirko huokaa ja peittää silmänsä käsillään. Mitä hänen muka pitäisi tehdä?
Mirko lähtee sieltä huoraluolasta erääseen tapaamiseen. Heidi odottaa jo häntä kun hän viimein saapuu paikalle. Tapansa mukaan Heidillä on rauhallinen ilme, hymyilevä mutta huolestunut. "Mitä on tekeillä?" Heidi sitten kysyy erilaiseen tyyliin kuin yleensä. "No jotain on todellakin tekeillä." Mirko huokaa ja katsoo sitten tiukasti Heidiin. "Jos sanon jotain sinulle, niin sinä et saa puhua siitä kenellekään muulle. Eikö niin?" Mirko tiukkaa ja Heidi katsoo häntä hölmistyneenä. "Tietenkään en. Eihän sinun ole ennenkään tarvinnut tällaisia miettiä." Heidi sanoo. "Minun entinen diilerini pakotti minut huoraksi itselleen." Mirko sanoo. Heidi nyökkää hämmentyneenä. "Minä törmäsin häneen yhtenä päivänä. Olen hänelle auki viisi tonnia ja minut pakotettiin tekemään työtä hänelle. Pakotettiin tai hän tekisi jotain pahaa Kimille. Isäni kuoli pari päivää sitten. Löysin huoratalosta uuden miehen. Hänen nimensä on Jami ja minä taidan rakastaa häntäkin. Jami ehdotti että lähtisimme pois. Minä ja hän, kahdestaan. Minä haluan lähteä, haluan karata pois, kauas pois. Mutta sitten on Kim. En tiedä kestäisikö Kim sitä, että minä lähtisin. " Mirko tekeää nopean esityksen siitä mikä hänen tilansa on. Heidi katsoo hiljaisena Mirkoa. "Niin. En minäkään tiennyt mitä ajatella siitä." Mirko vastaa ja katsoo hymyillen Heidiä. "Mitä minun pitäisi tehdä?" Mirko kysyy ja katsoo masentuneena Heidiin. "Tiedät, että minä en voi kertoa sitä sinulle." Heidi sanoo ja katsoo poikaa surullisena. "No kiitos kuitenkin Heidi, minun pitää mennä." Mirko sanoo ja nousee lähteäkseen. "Mirko..." Heidi keskeyttää pojan, joka kääntyy katsomaan häntä kysyväinen ilme kasvoillaan. "Jos jokin on hätänä sinä voit ottaa minuun yhteyttä." Heidi sanoo sitten ja näyttää siltä kuin ei tietäisi mitä sanoa. Mirko hymyilee hänelle lämpimästi. "Kiitos." hän kuiskaa hiljaa ja lähtee sitten, kuten hänen oli tarkoitus jo aiemmin. Mirko tuntee olonsa jotenkin entistä hämmentyneemmäksi lähtiessään Heidin luona. Hän oli varma, että tilanne selkenisi kun hän pääsisi juttelemaan psykiatrinsa kanssa, mutta mikään ei muuttunut, asiat eivät selkeytyneet, sen sijaan niitä oli nyt entistäkin vaikeampi käsitellä. Ainakin hän tietää, että hänen pitää mennä takaisin töihin. Muita vaihtoehtoja ei nyt ole. Hänen pitää pelastaa Kim. Vaikka hän lähtisi menemään juuri nyt, ne silti tekisivät jotain Kimille. Mirko huokaa ja istuu kivelle. Hän on parin kilometrin päässä työpaikaltaan, mutta hän ei pysty menemään vielä takaisin sinne. Hänen täytyy vain olla hetken aikaa. Mirko puristaa silmänsä umpeen ja yrittää olla ajattelematta tätä kaikkea, mutta eipä se kauheasti auta. Ei näin isoa asiaa voi työntää pois mielestään vaikka yrittäisikin, sitäpaitsi Jami odottaa häntä. Mirko nousee ylös kiveltä ja lähtee jatkamaan matkaansa.
Mirko saapuu työpaikalleen ja Jami odottaa häntä ovella. "Kitty." Mirko sanoo ja menee halaamaan toista poikaa. "Barbie." Jami vastaa hellästi ja suutelee häntä. Spider saapuu samalla paikalle. "Hei neidit." hän tervehtii kasvoillaan semmoinen ylimielinen hymy joka viesti siitä, että hänellä on joku omasta mielestään loistava idea mielessään. "Järjestämme tänään vakioasiakkaillemme esityksen, siihen tulevat kaikki seitsemän vuorossa olevaa. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä että te kaksi saatte tähän äskeiseen seuraksenne myös Isabellan, Snowin, Ladyn, Exotican ja Kellyn." Spider sitten sanoo ja katsoo poikia virnistäen. "Tietenkin haluamme, että teette enemmänkin kuin tuon äskeisen, paljon enemmän, mutta sekin on alku." Spider sitten kommentoi tylysti. "Esitys alkaa tunnin päästä, viettäkää se aika huoneessa, voitte valmistella toisenne." poika sanoo ällöttävästi virnistellen ja iskee silmää. Jami tarttuu Mirkon käteen ja lähtee viemään tätä ylläkertään. "Tiesitkö sinä tästä?" Mirko kysyy ja katsoo Jamia samalla kun he kävelevät yläkertaan. "Ei kutlaseni, en minä tiennyt." Jami vastaa ja katsoo Mirkoa. "Mutta en ole myöskään yllättynyt. Olen tehnyt töitä Spiderille seitsemän kuukautta, minä tiedän millainen hän on." hän jatkaa sitten. "Niin, kyllähän minunkin pitäisi tietää millainen hän on." Mirko sitten kommentoi hiljaa. He jatkavat molemmat matkaa ja menevät Mirkon huoneeseen. Jami johdattaa hänet suoraan vuoteelle ja vetää siihen pitkälleen. "Hei. Minun piti kai lämmitellä sinut." Jami virnistää. Hänen kätensä alkavat käydä läpi Mirkon kehoa systemaattisesti. Mirko vikisee tyytyväisenä ja Jami koskettelee häntä kuumeisena. "Olet todella seksikäs." Jami sanoo ja nuolee tämän kaulaa hellästi. Sitten Jami ujuttaa kätensä hänen elimelleen ja alkaa hyväillä sitä. "Olen halunnut sinua siitä asti kun näin sinut ensimmäisen kerran." Jami tunnustaa hellästi. "Minä rakastan sinua." Mirko sanoo jo ennen kuin hän ehtii käsittää mitä se merkitsisi, että häns anoi tuon ääneen. Tunnusti jotain niin radikaalia niin lyhyen tuttavuuden perusteella, se muutaisi varmasti kaiken. Mirko katsoo arastellen Jamia ja Jami hymyilee hänelle liikuttuneenä. "Minäkin rakastan sinua, en ole koskaan rakastanut niin kuin sinua." Jami kertoo ja Mirko painautuu hänen syliinsä. Yritäpä nyt rauhoittua Mirko, miten tässä muka voi kiihtottua kun hän on näin sekaisin näistä uusista tunteista.
Spider tulee hakemaan heitä jonkin ajan kuluttua. Uudet vaateetkin sillä on mukanaan. Kitty saa ihoa nuolevan gebardi kuvioisen bodyn ja siihen sopivat korkokengät. Mirko puolestaan saa vaaleanpunaiset verkkosukkahousut, todella lyhyen minihameen ja nännien päälle tulevat vaaleat laput. "Näytän ihan naurettavalta näissä vaatteissa." Mirko kommentoi, mutta alkaa pukea niitä ylleen. "Millaisiahan vaatteita muut ovat saaneet?" Hän miettii. Ei tarvitse kuitenkaan jäädä pitkäksi aikaa pohtimaan asiaa. Huoneeseen kävelevät juuri ne viisi muuttakin olentoa. Isabella tulee ensin, hänellä on nahkainen hoitajapuvun irvikuva ja reiteen asti ulottuvat kirkuvanpunaiset korkokengät. Kellyllä taas on blondi olkapituinen peruukki ja vaatteet jotka saavat hänet näyttämään halvalta lutkalta. Mirko käsittää mistä tuo nimi hänelle tuli. Kelly Bundy, lutkien lutka. Snowlla on yllään valkoinen alusvaatesetti, läpinäkyvä pitsikangas paita ja valkoiset stringit joissa koristeina on mustat rusetit. Exotica on paikan ainoa mustaihoinen. Hänellä on yllään lyhyt hame, korkokengät ja korsetti. Näyttää sangen hyvältä. Mirko hymyilee hiljaa. Hänen onnensa, että nämä kaikki pojat ovat todella seksikkäitä. Snow heilauttaa lumenvalkeita hiuksiaan vähän sivuun. Todella kaunis olento. Näyttää aivan tytöltä siihen asti kun näkee mikä varustelu hänellä on jalkovälissään. Moista ei iha joka tytön pikkuhousuissa näy. "Seitsemän hengen orgiat. Tätä ei ole vielä nähtykään." Naurahtaa Lady joka kävelee huoneeseen. Hänellä on korsetti joka muotoilee vyötärön, pitkähihainen paita ja tekorinnat, pitkä hame ja saapikkaat, joissa on korot. Näyttää siltä, että Lady olisi se joka johtaa tämäniltaista näytöstä. Hänessä on ainesta siihen ja sen mukaan luotu imagokin. "No tytöt. Alatteko olla valmiina esitykseen." Lady kysyy. "Kyllä rouva." kaikki muut sanovat, siis kaikki paitsi Mirko. Lady kääntää huomionsa akatiivisesti Mirkoon. "Barbie. Odotan sinulta parempaa käytöstä esiintymisessä. Olisi kurja ruoskia pieni takamuksesi veriseksi mössöksi."
Mirko katsoi hetken hämmentyneenä muita poikia. "Noniin. Kontilleen kaikki." Lady käskee ja kaikki ovat samassa hetkessä kontillaan lattialla. He lähtevät kävelemään kohti esiintymislavaa. Neljä poikaa kulkee kontillaan edellä ja Lady näiden perässä ruoskaansa ilmassa heilutellen. He saapuvat ovesta, huoneessa näkyy suuri määrä asiakkaita, jotkut noistas hän on nähnyt aiemminkin, osa on aivan täysin uusia tuttavuuksia. Mirko konttaa yhdessä muiden poikien kanssa lavalle ja Lady tulee heidän perässään. "No, arvon yleisö, tänään meillä on esittelyssä liuta sieviä pikku huoria. Ensimmäisenä Kitty." Kitty tulee kontilleen lavan etuosaan ja Lady iskee tätä ruoskalla niin kovaa kuin jaksaa. Kitty vinkaisee hiljaa. "Seuraavana Kelly." hän sanoo ja Kelly tulee keikistellen siihen eteen. Lady kouraisee tätä tekorinnoista ja sitten haarustasta. Kelly vikisee tyytyväisenä ja Lady näyttää hyvin itseensä tyytyväiseltä. "Snow." Lady esittelee ja Snow kävelee keikistellen lavan eteen ja Lady pistää tämän nuolemaan hänen kenkiään. Snow tekee sen ja näyttää kiihottuvan siitä älyttömästi. "Exotica!" Exotica tanssahtelee siihen lavalle ja Lady tulee hänen luokseen, hän työntää tämän takamuksiin dildon. "Isabella." hän kävelee hitaasti eteen ja Lady käskee hänen nuolla jalkoväliään hameen läpi. "Viimeisenä Barbie." Lady esittelee ja Mirko kävelee epävarmana siihen lavan eteen. Lady kiskaisee hänen alushousunsa pois ja käskee hänen ruveta tyydyttämään itseään. Mirko vie kätensä elimelleen ja alkaa kosketella itseään sangen vihjailevasti, esitellen itseään koko katsomolle. Hetken päästä Mirko huomaa kuinka hänen kasvojensa eteen ilmestyy Snow jolta hänen pitää ottaa suihin. Hän ottaa tämän elimen suuhunsa ja alkaa imeä sitä ja hyväillä kielellään. Snow on siinä hänen naamallaan ja sitten Exotica tulee naimaan tätä takapuoleen. Hän nai tätä rajusti ja nopeasti. Yhä uusia työntöjä, nopeammin ja voimakkaammin. Samalla Kitty ja Isabella määrätään runkkaamaan siihen katsomon eteen molemmin puolin tätä keskenään touhuavaa poika kolmikkoa. Mirko ottaa edelleen intohimoisesti suihin Snowlta, kunnes hänet ohjataan käymään nelinkontin siihen maahan. Hetken kuluttua Isabella alkaa ottamaan häntä takaapäin samalla kun Kitty ottaa tätä takaapäin. Sitten Exotica tulee hänen eteensä ja pistää hänet ottamaan suihin tältä. Mirko pitää silmiään kiinni ja on seota tästä kaikesta. Sitten heidät pistettiin kaikki nelinkontin riviin ja heitä aletaan ruoskia. Nopeita iskuja ja samalla jokaisen sisään työnnetään massiivinen dildo. Ruoska laulaa antaumuksella, tuntuu että sitä jatkuu tuntikausia. Kiduttavaa, mutta silti ihanaa. Lopulta Lady saa tämän työnsä päätökseen ja hän hymyilee tyytyväisenä. "Huutokauppa." hän sitten julkistaa ja huorista alkaa todella hirveä huutokauppa. Mirkon kohtaloksi tulee päätyä erään keski-ikäisen mies jolla on vaaleanharmaa tukka ja keskeltä kalju. Hänen keskivartalonsa on sangen pyylevä keskivartalo. MIehellä on neliönmalliset paksut silmälasit ja hän pukeutuu mustiin pukuihin ja valkoisiin kauluspaitoihin jotka ovat hiestä märkiä kainaloista ja selästä. EI mikään herkkupala, mutta hän tienasi tästä kaksi tonnia, eli kaksi tonnia vielä ja hän olisi vapaa.
Mirko johdattaa miehen omaan huoneeseensa. Hän kulkee portaat tämän edellä keimaillen, tapakupoltaan pehmeästi keinuttaen puolelta toiselle, pehmeää ja kaunista liikehdintää, sellaista joka viettelisi kenet tahansa miehen kivenkovaksi hetkessä. Niin tämäkin mies oli, kivenkova. Mirko saattoi nähdä sen katsomalla häntä sivusilmällä. Hän päästää miehen sisään huoneeseensa. "Nyt meillä on tunti aikaa. Mitä haluaisit tehdä?" Mirko kysyy ja kääntyy katsomaan hymyillen miestä. "Minä haluan, että sinä lämmittelet minut ensin hyvin." mies sanoo käheällä viskin tummentamalla äänellä. Mirko tulee hänen eteensä ja polvistuu siihen. Hän riisuu tämän housut ja alkaa imeä häntä. Hän antaa kielensä liukua miehen elimellä. Hän nuolee ja imee, antaa miehen naukkia taidosta, jonka hän on itselleen kehittynyt. Mirko jatkaa ja alkaa kosketellä kädellään miehen kiveksiä. Ne tuntuvat raskailta, siltä ettei niitä ole käytetty hetkeen aikaan. "Olen säästänyt näitä sinulle." mies kuiskaa hellästi. MIrko jatkaa nuolemista ja nauttii kielensä liikkeistä. Hän ei välitä siitä, että mies on ällöttävä vanha kurppana, vaan sen sijaan hän keskittyy ajattelemaan sitä miltä se elin tuntuu, paksulta ja suurelta. Hyvä luoja, hän puhisee hiljaa ja jatkaa tätä, jokainen kosketus, kieli tanssahtelee elintä pitkin. "Lopeta nyt." mies käskee. Mirko lopettaa välittömästi. "Käyhän siihen vuoteelle." mies kehottaa ja Mirko nousee hymyillen ja asettuu sängylle. "Tarjoa nyt takapuoltasi minulle kiltisti ja sievästi." mies kehottaa ja Mirko asettuu sängylle levittäen peppuaan leveäksi, aukkoaan. Mies tulee hänen taakseen, Mirko tuntee miten hänen elimensä työntyy Mirkon sisään. Syvemmälle sisään, uudestaan ja uudestaan. Miehen liikkeet nopeutuvat, mutta hänen hengityksensä käy vaikeaksi liikkeiden nopeutuessa. Hän huohottaa ja hengityksensä haisee hirvittävän pahalle. Mirko yrittää olla ajattelematta sitä. Hän keskittyy pumppaamaan miestä takaisin. Peppua hänen peppuaan vasten, nopeammin ja nopeammin ja Mirko voi vain ihmetellä hiljaa sitä miten nämä miehet oikein saavat tästä tyydytystä. Kuvittelevatko ne ihan vakavissaan, että he haluavat heitä. Lopulta mies sitten laukeaa ja levittelee eritteensä hänen pepulleen. "Näytät suloiselta noin eritteiden peitossa ollessasi." mies sanoo ja lähtee sitten pois. Mirko puolestaan siirtyy pesemään itseään. Nyt häntä syö ajatus siitä mitä Kitty on tekemässä. Kittyn huusi parikymppinen pörssimeklari. Hyvä vartalo ja miellyttävän näköinen, sillä oli pisamiakin. Kitty varmaan painoi poikaa ihan onnessaan. Mustasukkaisuus pistelee hänen rintaansa ja hän yrittää hillitä sen menemällä hakemaan itselleen ruokaa. Mirko hakee itselleen pari kerrosleipää ja teetä. Kun hän tulee huoneeseensa Kitty istuu hänen vuoteellaan. "Oliko sinulla kivaa." Mirko kommentoi kärkevästi. "Ei läheskään yhtä kivaa kuin minulla on sinun kanssasi." Kitty sanoo ja koskettaa Mirkon olkapäätä. Mirko tuntee mustasukkaisuuden hellittävän ja hän kumartuu suutelemaan Kittyä. Tämän huulet maistuvat mansikalta, hyvältä. Mirko hymyilee ja sivelee hellästi rakkaansa ihoa kyynärvarresta ja reideltä. "Olet kaunis." Jami kuiskaa ja Mirko hymyilee hänelle. "Minä rakastan sinua." hän kuiskaa. "MInä sinua myös." Jami vastaa.
"Onko meillä vapaata nyt?" Mirko kysyy kun hän makaa rakkaansa kainalossa. Jami silittää hänen olkapäätään. Mirko pitää päätään Jamin olkapäällä ja silittelee tämän rintaa. Se tuntuu sileältä ja hyvältä, lihaksikkaalta ja se on hyvin kiihottava. Mirko huomaa, että hänellä alkaa pikkuhiljaa seisomaan. "Kyllä, meillä on loppuilta vapaata." Kitty kuiskaa. Mirko kiipeää rakkaansa päälle ja alkaa nuolemaan tämän kaulaa ja koskettelemaan hänen jalkoväliään. "Haluan sinua." Jami kuiskaa. "Minäkin halulan sinua." Mirko kuiskaa ja hymyilee. "Muta en pysty nyt tekemään mitään. Minua on käytetty liikaa tänään." Mirko sitten sanoo ja jatkaa Jamin rinnan silittämistä. "Ymmärrän." Jami kuiskaa vaikka hänen äänensä onkin hivenen pettynyt. Mirko hymyilee anteeksipyytävästi ja suutelee pehmeästi rakastaan. Jami vastaa suudelmaan ja unohtaa sen, että hän oli hiukan loukkaantunut siitä että ei saanutkaan kosketella kultaansa. "MItä pidit Ladystä?" Jami kysyy ja virnistää. "Tuota... Onhan se ihan, kiintoisa. Kai." Mirko vastaa epävarmasti ja saa Jamin repeämään nauruun. "Joo, mielenkiintoinen nyt vähintäänkin." hän sanoo. "Ei mitään hätää, en minä kerro hänelle että hän on mielestäsi pelottava ja kammottava." Jami sanoo. Mirko pistää kädet ristiin rinnalleen. "En minä pelkää häntä." hän sitten tuhahtaa. "En vain pidä hänestä..." hän sitten mutisee hiljaa. "Ei mikään ihme. Kuka pitäisi." hän jatkaa ja sillittää rauhallisesti Mirkoa. "Onko tuo hänen asemansa täällä aina?" Mirko kysyy miltei järkyttyneenä. "No... hän saa pistää asiakkaat kuriin, hän saa pistää meidät kuriin. Onnellinen paskiainen." Jami toteaa ja kohottaa hartioitaan. Mirko ei ymmärrä miten hän voi suhteutua asiaan noin rauhallisesti ja tasaisesti. Hymy hänen kasvoillaan on tyyni ja kaunis. Mirko värisee hiljaa, hän rakastaa tuota hymyä, hän rakastaa Jamia. Jami tulee hänen lähelleen ja nuolee hänen kaulaansa. Mirko naurahtaa ja alkaa kutitella Jamia. Jami vastaa hänen hyökkäykseensä ja pian he ovat kutittaneet toisensa miltei hengiltä ja sitten he putoavat sängystä. Molemmat puhkeavat nauruun ja Jami kaappaa Mirkon päälleen. "Villikissa." hän kuiskaa ja Mirko suutelee häntä. "Sinä siinä lähelläni, mikään ei voisi olla paremmin." Mirko sanoo hiljaa ja sivelee Jamin ihoa. Ovelle koputetaan ja Spider astuu sisään. "Näytätte todella naitavilta siinä, mutta valitettavasti minä en voi leikkiä nyt." se sanoo ja virnistää likaisesti. "Kitty ulos. Meillä on asiakas joka vaati olla kahdestaan Barbien kanssa." se sanoo ja nappaa Kittyä niskasta kiinni raahaten tämän ulos. Hetken kuluttua sisään astuu joku, jota Mirko ei todellakaan osannut odottaa. Kim seisoo siinä huoneen ovella ja katsoo häntä. "Jos tämä on ainoa tapa saada koskettaa poikaystävääni... minä käytän sen." hän sanoo ja kävelee suoraan Mirkon luo kaataen tämän vuoteelle. Sitten hän tulee Mirkon päälle ja alkaa suudella tätä. Mirko vastaa hämmentyneenä suudelmaan. "Olen kaivannut sinua... paljon." Kim kuiskaa ja saa Mirkon värisemään kauhusta. Miten tämä oli päässyt menemään näin pitkälle?
Kim on hänen kanssaan, tekemättä sitä mitä huorien kanssa yleensä tehdään, maaten vain hänen vierellään ja sivellen hänen kaulaansa. Hän halailee Mirkoa ja kuiskailee tämän korvaansa sitä miten paljon hän tätä rakastaa. "MInä tiedän miksi olet täällä." Kim sanoo aivan liian ymmärtäväisenä. "Ja minä tiedän, että palaat minun luokseni kun olet saanut asiasi valmiiksi täällä." Kim kuiskaa ja silittää Mirkoa helästi. Mirko ei voi enää salata häneltä sitä minkä on tiennyt jo jonkin aikaa. Se ei ole reilua Kimiä kohtaan. "Minä en tule takaisin kotiin Kim." Mirko kuiskaa hiljaa. "MItä? MIten niin et tule? Mitä sinä oikein tarkoitat? Älä pelottele minua." Kim sanoo ja katsoo häntä pelokkaana. "Minä tarkoitan sitä mitä minä sanoin. MInä en voi enää elää sinun kanssasi, on tapahtunut liian paljon asioita. Minulla on..." Mirko ei kykene sanomaan sitä. Hän ei voi kertoa Kimille, että hänellä on toinen. Poika katsoo häntä niin surullisena. "Minulla on asioita jotka minun pitää hoitaa, en tiedä koska palaan." Mirko sitten kertoo ja katsoo Kimiä onnettomana. "Mirko..." Kim kuiskaa ja hänen poskelleen vierähtää kyynel. "Älä tee tätä minulle, älä tee tätä." hän kuiskailee ahdistuneella äänellä. "Minä en voi muutakaan, en halua jättää sinua, mutta minun on pakko mennä." Mirko sanoo ja laskee käden Kimin kädelle. "Mutta entä sitten kun tulet takaisin?" tämä kysyy toiveikkaana. "En voi pyytää sinua uhraamaan elämästäsi niin isoa palaa minun odottamiselleni. Se ei olisi oikein." Mirko kuiskaa. Kim nyökkää vakavana ja nousee ylös. "Minä pidän huolta heistä, älä murehdi. He sentään muistuttavat minua sinusta." Kim sanoo ja menee ulos ovesta. Mirko istuu vuoteelle ja tuntee olevansa täysin voimaton. Aivan kuin kaikki hänen energiansa olisi juuri vedetty kokonaan pois. Oli liian raskasta nähdä Kimin onneton ilme. Mirko purskahtaa itkuun. Kimin piti olla hänen elämänsä, hänen ikuinen kumppaninsa ja nyt hän oli tehnyt sopimuksen saatanan kanssa ja luopunut kaikesta siitä mikä hänen elämässään oli ollut hyvää, ollakseen pojan kanssa johon oli juuri tutustunut. Pojan joka oli kuin hän, narkkari ja huora. Ei heidän yhteiseltä elämältään voinut odottaa kovin paljon. Mutta hän oli rakastunut, eikä hän mahtanut mitään sille, että niin oli käynyt. Hän ei voinut hallita tunteitaan, jotka tällä hetkellä tuntuivat sinkoilevan ympäriinsä kuin pienet keijukaiset, vailla päämäärää ja vailla tarkoitusta. Kitty tulee huoneeseen ja katsoo Mirkoa silmiin. "Miten meni?" hän kysyy ja kävelee rauhallisesti pojan luo ottaen tämän syleilyynsä. "Kai ihan hyvin." Mirko sanoo hiljaa, mutta tietenkään ei osaa peittää kasvoiltaan surullista ilmettään. "Ei tainnut mennä ihan niin hyvin." Jami sanoo ja silittelee Mirkoa. "Se on vaikeaa, niin helvetin vaikeaa." Mirko sanoo hiljaa ja kuivaa kyyneiään käteensä. "Niin on." Jami myöntää. "Mutta sinun piti tehdä se." Jami sanoo sitten hiljaa. Mirko hymyilee surulisesti pojalle. Tuntui niin hyvältä olla lähellä Jamia, joka ymmärsi täysin mitä Mirko ajattei, ymmärsi tämän surun, mutta ei yrittänyt pyyhkiä sitä pois.
Jami johdattaa Mirkoa hiljalleen pitkin pimeää katua. He ovat menossa pojan asunnolle, koska Mirkolla ei taaskaan ole mitään paikkaa jonne mennä. Jamin asunto on pieni. Yksiö jossa on epämääräinen vessakoppi ja ei minkäänlaista keittokomeroa, vain retkihella. "Eihän tämä hieno ole." Jami sanoo pahoitellen. "Mutta tämä on sinun yhtä paljon kuin se on minun." hän jatkaa sitten. Mirko on puolestaan tavattoman väsynyt, hän haluaa vain päästä lämpimään sänkyyn. Poika riisuu vaatteensa ja kömpii patjalle. "Pahoittelen myös sängyn puutetta." Jami sanoo ja riisuu itsensä. Sitten hän kömpii Mirkon viereen ja kietoo kätensä tämän ympäri, sulkien pojan siihen lämpöönsä. Mirko kehrää tyytyväisenä ja hiljaisena poikaa vasten. "Minusta tuntuu, että mikään ei voi mennä pieleen kun sinä olet minun lähelläni." hän kuiskaa. Jami silittelee varovasti pojan niskaa. Kunpa vain Mirko tietäisi, että oikeasti Spider li palkannut hänet erottamaan Mirkon Kimistä. Takaamaan ettei pojalla olisi enää mitään paikkaa jonne paeta. Hänen tehtävänsä oli varmistaa, että Mirk pysyisi ikuisesti Spiderin leluna. Spider oli omalla kieroutuneella tavallaan hyvin kiintynyt poikaan, eikä hän pystynyt hyväksymään sitä, että eräänä päivänä MIrko vain kävelisi ulos. Jamin tehtävä oli myös koukuttaa Mirko uudestaan aineisiin, mutta sitä tehtävää hän ei ollut ryhtynyt vielä totuttamaan. Ehkä siihen vaikutti se, että hän oli oikeastikin kiintynyt Mirkoon, rakastunutkin tähän. Mutta hänen maailmassaan raha puhui enemmän kuin mikään muu. Rahalla sai ostaa kaiken, hänen lojaalisuutensa tai hänen petturuutensa. MIrko nukahtaa Jamin syliin ja Jami vain tuijottaa häntä pidätellen itkua. Miten hän saattoi myydä pois tämän pienen ja viattoman sielun, aivan kuin se olisi vain jokin kauppatavara hänen ja muiden välillä. Kauppatavara jolla saattoi ostaa lisää ja parempaa kamaa. Se tuntuin niin väärältä. Jami yrittää perustella asiaa itselleen sillä että Spider on rakastunut Mirkoon ja haluaa pitää pojan lähellään. Miksi toisen rakkaus olisi arvokkaampaa kuin toisen, mutta hän tietää kyllä, että se ei ole oikein. Vaikka Jami ei halua myöntääkään sitä itselleen niin hän on paha. Ennen hän ajatteli, että on vain pikku huora. No jos hän on huora niin hän on huora, ei siitä seuraa mitään pahaa kenellekään, mutta nyt... Nyt hän oli jotain paljon pahempaa. Hän oli pahuus ja sen ruumiillistuma. Jami muistaa erään runon jonka hän kirjoitti joskus nuorempana. Koskaan ennen se runo ei ole pitänyt yhtä hyvin paikkaansa kuin nyt. "Pahuus on ruumiillistumani, joka asuu sielussani. Suolet repien rankaisen niitä, jotka eivät minua verestä kiitä. Veri on virtaava koskena mereen, ihmiset tehneet ovat viimeisen erheen. Vedestä on tuleva verta, saastaiset ruhonne koristavat merta. Päästänne voitonmaljan teen ja silmänne hautaan syvänteen. On aurinko laskenut lopullisesti ja pimeys on vallassa ikuisesti. Pahan valtakausi on alkanut." Jami värähtelee kun hän muistelee tuota runoa. Sen sanat olivat niin voimakkaat, että ne saivat hänet itsensäkin pelkäämään. Miten hän oli kyennyt saamaan aikaan tuollaisia sanoja. Jami yrittää luoda uutta runoa, mutta hänen mielensä on asettunut pimeän puolelle ja hän saa aikaan vain saman kaltaista tekstiä kuin aiemmin. Vihaa, kylmää vihaa. "Viha nousee, se syöksee ja tuomitsee. Te jotka minua ette kuuntele, teidät korjaa pian helvetin perkele. Verenne valuu hiekkaan kuin loska, Minä teidän tekonne teille kostan. Teidän sielunne revin irti ruumiistanne, ja annan teidän koeta jälleen saattajanne. Raiskaan ruumiinne veriset, teidän on aika poistua täältä kurjat syntiset." Jami värisee kylmästä ja vetää peittoa paremmin ylleen. Hän tarvitsee suojaa ajatuksiltaan. Mirko nukkuu hänen vierellään niin levollisesti, tietämättä mitä on tapahtumassa. Viaton pieni sielu. Jami peittää itsensä kokonaan peiton alle, unohtaakseen.
Mirko herää aamulla ja ensimmäinen asia, jonka hän havaitsee, on että Jami näyttää erilaiselta. Pojan kasvot ovat vääristyneet tuskaiseen irvistykseen ja hänen ihollaan kimaltelee kalseita hikipisaroita. Mirko katsoo sitä miltei pelokkaana ja räpyttelee silmiään. Hyvä luoja mikä toisella on hätänä. Mirko alkaa töniä Jamia voimakkaasti. "Jami herää, Jami herää." hän toistelee paniikinomaisesti ääni väristen. Jami avaa silmänsä ja katsoo Mirkoa hämmentyneenä. "Mikä hätänä?" hän kysyy hiljaa. "Sinä... olet aivan hikinen ja kasvosi ja kaikki. Jami oletko kunnossa, sano että olet kunnossa, pyydän." Mirko sopertaa. "Näin vain pahaa unta." Jami keksii äkkiä selityksen. "Ei tarvitse olla huolissaan, ei ole syytä pelätä." hän sanoo hiljaa ja hymyilee sitten rohkaisevasti. "Olin niin huolissani." Mirko sanoo hiljaa ja katsoo Jamia. "Minä tiedän." Jami sanoo ja menee keittolevyn luo tekemään aamiaista. "Munia ja pekonia." hän sitten sanoo kaataessaan annoksen kahdelle lautaselle. "Hyvää ja täyttävää. Epäterveellistä toki, mutta onko sillä niin väliä." Jami naurahtaa iloisesti ja ottaa raanasta vettä kahteen lasiin. Mirko istuu hiljaisena pöydän ääreen ja alkaa syödä omaa aamiaistaan. Se maistuu hyvältä, Jami osaa tehdä todella herkullista ruokaa vähäisistä aineksista. "Maistuuko?" Jami kysyy ja hymyilee. "Tämä on tosi hyvää." Mirko mutisee suu täynnä ruokaa. Jami virnistää jotenkin typerästi. "Olen iloinen, että pidät siitä." hän sanoo ja sitten molemmat keskittyvät syömään aamiaistaan, aivan hiljaa. Jami nousee yllättäen ylös ja kävelee ikkunan luo, hän avaa ikkunan ja viittoo Mirkon olemaan hiljaa. Molemmat pojat istuvat ikkunan alle kuuntelemaan päivän uutisia. Naapuri oli juuri avannut televisionsa. Sotia ja nälänhätää Lähi-Idässä, Suomessa oli joku iso yritys erottanut monta työntekijäänsä. Tulvia Espanjassa. Mirko huokaa ja ravistaa päätään. "Miksi ei kskaan mitään hyviä uutisia?" hän kysyy hiljaa. "Koska maailma on paska paikka." Jami toteaa ja Mirko ei osaa lisätä siihen mitään.
Jami on ollut hiljaa koko aamun ja Mirkoa on alkanut pikkuhiljaa ahdistamaan tämän sanattomuus. Hän tietää, että jokin on vialla, mutta hän ei ymmärrä mikä se jokin on. "Meidän pitää lähteä töihin." Jami sanoo yhtäkkiä nousten ylös tuolista, jossa hän oli ollut lukemassa jo ainakin tunnin. Mirko nyökkää ja rupeaa pukemaan ulkovaatteita päälleen. Jami katselee hiljaa hänen tekemisiään. Miksi sinä totelet minua noin kiltisti Mirko? Minä olen paha, läpensä mätä. Jami pukee itsekin ulkovaatteet ja lähtee sitten liikkeelle, Mirko tulee perässä, kuten hän oli odottanutkin. Matka taittuu kummankin ollessa vaiti. Jami keskittyy ajattelemaan ja Mirko potkii kiveä edellään. Selvästikään hänellä ei ole mitään halua häiritä Jamia. He saapuvat työpaikalle ja Spider on jo ovella tervehtimässä lempihuoriaan. "Barbie, Kitty." hän sanoo ja halaa molempia hyvin läpinäkyvästi. "Bisnekset luistavat huonosti aina kun te kaksi kaunokaista olette poissa. Menkäähän nyt huoneisiinne." tämä sitten kehottaa ja Mirko katsoo kysyvästi Jamiin. Jami kohottaa olkiaan, ei hän tajua yhtään sen enempää, että mikä Spideriin on nyt mennyt. Molempien mielestä hän käyttäytyy todella omituisesti. Kitty halaa Barbieta vielä kerran kun he ovat Barbien ovella ja menee sitten omiin töihinsä. Barbie pukeutuu sinä päivänä lyhyeeseen vaaleanpunaiseen bvchameeseen ja kireään valkoiseen toppiin. Hän katselee itseään hiljaisena peilistä. Näyttää naurettavalta, mutta täällä on vain parempi tehdä kuten Spider haluaa tai voi joutua äkkiä pulaan. Mirko harjaa hiuksensa ja laittaa hiukan meikkiä ja glitteriä naamaansa, kuten Spider haluaa hänen tekevän. Valmistuttuaan hän käy istumaan sängyn reunalle. Odotus on usein ikävintä. Tuntuu, että pian tapahtuisi jotain todella rajua, mutta sitä pitää vain odottaa. Joskus odotus kestää tuntikausia ja hermostuneisuus lisääntyy jokaisen minuutin myötä. Mirko sulkee silmänsä ja ajattelee Kittyä ja tämän syliä, tämän käsiä hellinä hänen ympärillään. Hyvän olon värähdys kulkee Mirkon läpi ja hänestä tuntuu, että hän voi kohdata tämän päivän silmästä silmään.
Mirko alkaa uudestaan harjaamaan hiuksiaan, miksi hän vaivautuisi vain odottamaan sitä mitä kohtalo hänen kohdalleen heittää. Hän voi myös tehdä jotain sitä odotellessaan. Harjattuaan hiuksensa uudestaan, Mirko menee noutamaan itselleen lasillisen viiniä. Spider piti hyvää huolta huoristaan, koska iloinen huora tienaa paremmin. Punaviini on makeahkoa ja tuoksuu hyvälle. Mirko katselee lasia ja juo uuden siemauksen. Mitähän Kitty tekee nyt, Mirko miettii mielessään. Mitähän Kim tekee nyt, seuraava ajatus syrjäyttää äskeisen ja Mirko huomaa mielialansa laskevan hiukan. Kim varmaan vihasi häntä nyt ja hänellä oli syytäkin tehdä niin. Jostain syystä se ajatus tuntuu äkkiä kovin masentavalta. Mirko huokaa hiljaa ja juo viinilasinsa tyhjäksi.
Mirko jatkaa työskentelyään Spiderille, vaikka hän vihaa sitä minkä joutuu käymään läpi täällä. Ainoa lohtu sen kaiken keskellä on Kitty, joka käy hänen luonaan. Pitää hänestä huolta. Eräänä päivänä Kitty tulee hänen luoksensa erilainen ilme kasvoillaan. Sen aina hellän ja ystävällisen ilmeen tilalla on murhetta ja huolta. "Mitä on tapahtunut?" Mirko kysyy huolestuneena. "Mirko sinun kannattaa istua alas." toinen kehoittaa ja Mirko istuu katsoen kysyvästi häntä. "Mirko... sinun isäsi on kuollut." Kitty tai siis Jami sanoo hiljaa. Mirkon silmät leviävät ja hän voi vain tuijottaa toista poikaa, lopulta hän purskahtaa itkuun. Jami nousee ja tulee hänen luokseen. Poika istuu hänen viereensä ja kietoo kätensä hänen harteidensa ympärille. Mirko painautuu Jamia vasten ja itkee. Hän vain itkee ja antaa kaiken tulla ulos, kyyneleitä, tuskaa joka valuu sydämensä juurista asti kyynelten muodossa alas.
He vain istuvat siinä, tuntuu että se kestää tuntikausia. Jami vain pitää Mirkoa lähellään. Olivatko he saaneet erityisluvan ja vapautuksen sinä päivänä? Mirko ei tiedä ja hän ei välitä. Hän vain haluaa tuntea Jamin turvallisen pehmeän syleilyn, pojan kädet ympärillään ja tämän hiukset kutittamassa kasvojaan. Hänen lämpimän hengityksensa kasvoillaan. Mirko ei voi olla ajattelematta, että se mitä hän tekee on väärin, väärin Kimiä kohtaan ja väärin hänen isänsä muistoa kohtaan, mutta Kittyn syli tuntuu niin hyvältä ja lämpimältä ja äärimmäisen turvalliselta. Jami on jotenkin ihanampi kuin kaukaan koskaan aiemmin, ehkä jopa ihanampi kuin Kim. Mirko on ahdistunut ja hieman onnetonkin tästä kaikesta. Hän toivoo, että kaikki vain katoaisi, että hän voisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Ehkä Kim olisi onnellisempi ilman häntä, pojalla menisi taatusti paremmin ilman häntä. Jami taas oli muutenkin enemmän hänen tyyppiään, Jami ymmärsi häntä. He olivat samoistas lähtökohdista ja tiesivät millaista toisen elämä oli ollut. Jami silittelee hiljalleen Mirkon selkää, hiuksia ja kasvoja. "Sinun ei tarvitse tehdä töitä tänään." Jami sanoo ja silittää häntä hellästi. "Mutta sinun ei varmaan kannata lähteä mihinkään. Et ole oikein kunnossa varmasti." hän jatkaa sitten ja katsoo hitaasti päätään kallistaen Mirkoon. "Mutta sinun pitää kuitenkin mennä töihin." Mirko sanoo hiljaa. "Ei tarvitse, ei tänään." Jami sanoo ja asettuu sängylle makaamaan vetäen samalla Mirkon siihen sänkyyn ja syliinsä. "Kultaseni." Jami kuiskaa ja silittää hellästi Mirkoa. Mirko ei tiedä miten reagoida, hän katsoo vain hämmentyneenä takaisin Jamiin. Kulta, mutta eiväthän he olleet mitään. Hän ei kuitenkaan halua puhua asiasta, ei nyt kun kaikki tuntui niin hyvältä ja turvalliselta. Ei nyt kun Jamin kädet puristuvat hänen ympärilleen ja pitävät häntä tiukasti lähellä lämmintä kehoa. Mirko puristaa silmänsä umpeen ja kuvittelee olevansa jossain muualla, mutta kuitenkin Jamin kanssa.
Jami on kuin turvallinen satama siinä myrskyävässä meressä jossa Mirko tuntee kelluvansa. Kaikkialla ympärillä on sekavaa, aallot kuohuvat ympärillä ja ovat hukuttaa hänet alleen, mutta Jami pitää kiinni, pitää hänen päänsä vedenpinnan yläpuolella. Mirko katsoo vakavasti ystäväänsä ja hän haluaa äkkiä tehdä jotain mitä hän ei ole tehnyt vuosikausiin.Hän sulkee silmänsä.. "Rakas Jumala. Pidä huolta isästä sielä taivaassa. TIedän, että hän ei ollut aina maailman paras mies, mutta hän tarvitsee apua ja ohjausta. Ehkä jos sinulla on aikaa, voisit auttaa minuakin. Pääni on täynnä erilaisia sekavia ajatuksia enkä tiedä mitä minun pitäisi tehdä elämälläni. Toivon, että voit auttaa minua. Aamen." hän ajattelee hiljaa mielessään. Jami katsoo häntä ja hymyilee pienesti. "Mitä sinä teet?" Jami kysyy ja kallistaa päätään. "Rukoilen." Mirko vastaa.
"Uskotko sinä Jumalaan?"
"En aina, en tiedä, mutta luulen että kyllä."
"Ymmärrän, vähän samalta minustakin tuntuu. Miksi HYvä ja armollinen Jumala ei anna minulle mitään hyvää."
"Kaikessa ei ole kyse aina antamisesta ja saamisesta tai ottamisesta."
"Tiedän."
Jami painaa Mirkon syliinsä ja Mirko hymyilee hiljaa. Elämässä on kyse myös siitä mitä teet sille, miten käyttäydyt, mitä ajattelet, millaisia asioita tunnet. Sinä voit itse vaikuttaa kaikkeen siihen mitä tapahtuu elämässäsi. Ajatukset ja teot, aivan kaikki sellainen vaikuttaa. Oikeastaan on kyse vain siitä, että valitsee oikean tavan elää ja sitten toimii sen tavan mukaan. Mirko katsoo Jamia. "Meidän pitäisi lähteä täältä, lähteä tästä koko kaupungista eikä enää katsoa taakse." hän sanoo. "Oletko tosissasi?" Jami kysyy. Mirko nyökkää sillä hän on aivan täysin vakuuttunut asiastaan, juuri sillä hetkellä. Jami hymyilee sydämellisesti. "Kun olemme maksaneet velkamme hänelle voimme lähteä yhdessä. Sitten mikään ei voi estää meitä ja maailma on avoin meille." Jami lupaa ja Mirko uskoo häntä, hänen täytyy uskoa, hän haluaa uskoa.
Heidän molempien olisi tehtävä vielä rankasti töitä ennen kuin he voisivat lähteä pois, ennen kuin he voisivat jättää tämän kaiken taakseen. Mirko ilmoittaa jatkavansa töitä samana päivänä ja miltei heti hänen ilmoituksensa jälkeen paikalle ilmestyy keski-ikäinen ukko, joka sen suurempia miettimättä heittää Mirkon sängylle ja alkaa ottaa häntä. Mirkoa ällöttää tämä kaikki, tuo penis hänen sisällään, uudestaan ja uudestasan. Sen liike on rytmikästä ja konemaista. Mirko voi keskittyä ajattelemaan muita asioita samalla kun elin menee edestakaisin, aivan kuin sitä ei edes olisi siinä. Sen sijaan hän miettii esimerkiksi sitä mitä tavaroita ottaisi mukaansa kun hän lähtisi. Jättäisikö hän tyttönsä Kimille, pitäisikö Kim niistä huolta kun hän olisi poissa. Mies tuntuu värisevän hänen päällään, hän siis sai. Lopulta mies nousee hänen päältään ja katsoo häntä hymyillen. Mirko katsoo häntä takaisin huvittuneena, mutta pitää kuitenkin ilmeensä tasaisena. Ei olisi kovin hyvä veto ruveta nauramaan tässä välissä. Mutta mies lähtee ja ilmeestä päätellen tämä oli todella tyytyväinen äskeiseen, siitäkin huolimatta, että mitään ei oikeasti tapahtunut. Mirkä hengittää hetken syvään ja sulkee sitten silmänsä asettuen selälleen sänkyyn makaamaan. Hän näkee mielessään Jamin kasvot, ne hymyilevät hänelle ja Jami nauraa. Sitten tuon kasvot vaihtuvat kuin lennossa ja tilalle tulee Kimin kasvot ja onneton ilme. "Älä jätä minua, miksi sinä lähdet. Mirko sinä olet minun elämäni." Mirko ravistelee päätään ja avaa silmänsä. Hyvä luoja, Kim tarvitsee häntä, Kim rakastaa häntä. Mutta ei siinä kaikki, myös Jami rakastaa häntä. Ja hän rakastaa heitä molempia, tai ehkä hän ei oikeasti rakasta kumpaakaan. Mirko ei tiedä oikeastaan mitä ajatella, hänen tunteensa ovat sekaisin. Kim on ollut niin ymmärtäväinen, hän ei ole kysellyt Mirkon menemisten perään mitään, mutta Jamille hän voi taas surutta kertoa kaiken mitä elämässään tapahtuu tai on tapahtunut. Jami tietää mitä se on, olla riippuvainen aineista, menestyä huonosti, olla masentunut, toimia huorana. Mirko huokaa ja peittää silmänsä käsillään. Mitä hänen muka pitäisi tehdä?
Mirko lähtee sieltä huoraluolasta erääseen tapaamiseen. Heidi odottaa jo häntä kun hän viimein saapuu paikalle. Tapansa mukaan Heidillä on rauhallinen ilme, hymyilevä mutta huolestunut. "Mitä on tekeillä?" Heidi sitten kysyy erilaiseen tyyliin kuin yleensä. "No jotain on todellakin tekeillä." Mirko huokaa ja katsoo sitten tiukasti Heidiin. "Jos sanon jotain sinulle, niin sinä et saa puhua siitä kenellekään muulle. Eikö niin?" Mirko tiukkaa ja Heidi katsoo häntä hölmistyneenä. "Tietenkään en. Eihän sinun ole ennenkään tarvinnut tällaisia miettiä." Heidi sanoo. "Minun entinen diilerini pakotti minut huoraksi itselleen." Mirko sanoo. Heidi nyökkää hämmentyneenä. "Minä törmäsin häneen yhtenä päivänä. Olen hänelle auki viisi tonnia ja minut pakotettiin tekemään työtä hänelle. Pakotettiin tai hän tekisi jotain pahaa Kimille. Isäni kuoli pari päivää sitten. Löysin huoratalosta uuden miehen. Hänen nimensä on Jami ja minä taidan rakastaa häntäkin. Jami ehdotti että lähtisimme pois. Minä ja hän, kahdestaan. Minä haluan lähteä, haluan karata pois, kauas pois. Mutta sitten on Kim. En tiedä kestäisikö Kim sitä, että minä lähtisin. " Mirko tekeää nopean esityksen siitä mikä hänen tilansa on. Heidi katsoo hiljaisena Mirkoa. "Niin. En minäkään tiennyt mitä ajatella siitä." Mirko vastaa ja katsoo hymyillen Heidiä. "Mitä minun pitäisi tehdä?" Mirko kysyy ja katsoo masentuneena Heidiin. "Tiedät, että minä en voi kertoa sitä sinulle." Heidi sanoo ja katsoo poikaa surullisena. "No kiitos kuitenkin Heidi, minun pitää mennä." Mirko sanoo ja nousee lähteäkseen. "Mirko..." Heidi keskeyttää pojan, joka kääntyy katsomaan häntä kysyväinen ilme kasvoillaan. "Jos jokin on hätänä sinä voit ottaa minuun yhteyttä." Heidi sanoo sitten ja näyttää siltä kuin ei tietäisi mitä sanoa. Mirko hymyilee hänelle lämpimästi. "Kiitos." hän kuiskaa hiljaa ja lähtee sitten, kuten hänen oli tarkoitus jo aiemmin. Mirko tuntee olonsa jotenkin entistä hämmentyneemmäksi lähtiessään Heidin luona. Hän oli varma, että tilanne selkenisi kun hän pääsisi juttelemaan psykiatrinsa kanssa, mutta mikään ei muuttunut, asiat eivät selkeytyneet, sen sijaan niitä oli nyt entistäkin vaikeampi käsitellä. Ainakin hän tietää, että hänen pitää mennä takaisin töihin. Muita vaihtoehtoja ei nyt ole. Hänen pitää pelastaa Kim. Vaikka hän lähtisi menemään juuri nyt, ne silti tekisivät jotain Kimille. Mirko huokaa ja istuu kivelle. Hän on parin kilometrin päässä työpaikaltaan, mutta hän ei pysty menemään vielä takaisin sinne. Hänen täytyy vain olla hetken aikaa. Mirko puristaa silmänsä umpeen ja yrittää olla ajattelematta tätä kaikkea, mutta eipä se kauheasti auta. Ei näin isoa asiaa voi työntää pois mielestään vaikka yrittäisikin, sitäpaitsi Jami odottaa häntä. Mirko nousee ylös kiveltä ja lähtee jatkamaan matkaansa.
Mirko saapuu työpaikalleen ja Jami odottaa häntä ovella. "Kitty." Mirko sanoo ja menee halaamaan toista poikaa. "Barbie." Jami vastaa hellästi ja suutelee häntä. Spider saapuu samalla paikalle. "Hei neidit." hän tervehtii kasvoillaan semmoinen ylimielinen hymy joka viesti siitä, että hänellä on joku omasta mielestään loistava idea mielessään. "Järjestämme tänään vakioasiakkaillemme esityksen, siihen tulevat kaikki seitsemän vuorossa olevaa. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä että te kaksi saatte tähän äskeiseen seuraksenne myös Isabellan, Snowin, Ladyn, Exotican ja Kellyn." Spider sitten sanoo ja katsoo poikia virnistäen. "Tietenkin haluamme, että teette enemmänkin kuin tuon äskeisen, paljon enemmän, mutta sekin on alku." Spider sitten kommentoi tylysti. "Esitys alkaa tunnin päästä, viettäkää se aika huoneessa, voitte valmistella toisenne." poika sanoo ällöttävästi virnistellen ja iskee silmää. Jami tarttuu Mirkon käteen ja lähtee viemään tätä ylläkertään. "Tiesitkö sinä tästä?" Mirko kysyy ja katsoo Jamia samalla kun he kävelevät yläkertaan. "Ei kutlaseni, en minä tiennyt." Jami vastaa ja katsoo Mirkoa. "Mutta en ole myöskään yllättynyt. Olen tehnyt töitä Spiderille seitsemän kuukautta, minä tiedän millainen hän on." hän jatkaa sitten. "Niin, kyllähän minunkin pitäisi tietää millainen hän on." Mirko sitten kommentoi hiljaa. He jatkavat molemmat matkaa ja menevät Mirkon huoneeseen. Jami johdattaa hänet suoraan vuoteelle ja vetää siihen pitkälleen. "Hei. Minun piti kai lämmitellä sinut." Jami virnistää. Hänen kätensä alkavat käydä läpi Mirkon kehoa systemaattisesti. Mirko vikisee tyytyväisenä ja Jami koskettelee häntä kuumeisena. "Olet todella seksikäs." Jami sanoo ja nuolee tämän kaulaa hellästi. Sitten Jami ujuttaa kätensä hänen elimelleen ja alkaa hyväillä sitä. "Olen halunnut sinua siitä asti kun näin sinut ensimmäisen kerran." Jami tunnustaa hellästi. "Minä rakastan sinua." Mirko sanoo jo ennen kuin hän ehtii käsittää mitä se merkitsisi, että häns anoi tuon ääneen. Tunnusti jotain niin radikaalia niin lyhyen tuttavuuden perusteella, se muutaisi varmasti kaiken. Mirko katsoo arastellen Jamia ja Jami hymyilee hänelle liikuttuneenä. "Minäkin rakastan sinua, en ole koskaan rakastanut niin kuin sinua." Jami kertoo ja Mirko painautuu hänen syliinsä. Yritäpä nyt rauhoittua Mirko, miten tässä muka voi kiihtottua kun hän on näin sekaisin näistä uusista tunteista.
Spider tulee hakemaan heitä jonkin ajan kuluttua. Uudet vaateetkin sillä on mukanaan. Kitty saa ihoa nuolevan gebardi kuvioisen bodyn ja siihen sopivat korkokengät. Mirko puolestaan saa vaaleanpunaiset verkkosukkahousut, todella lyhyen minihameen ja nännien päälle tulevat vaaleat laput. "Näytän ihan naurettavalta näissä vaatteissa." Mirko kommentoi, mutta alkaa pukea niitä ylleen. "Millaisiahan vaatteita muut ovat saaneet?" Hän miettii. Ei tarvitse kuitenkaan jäädä pitkäksi aikaa pohtimaan asiaa. Huoneeseen kävelevät juuri ne viisi muuttakin olentoa. Isabella tulee ensin, hänellä on nahkainen hoitajapuvun irvikuva ja reiteen asti ulottuvat kirkuvanpunaiset korkokengät. Kellyllä taas on blondi olkapituinen peruukki ja vaatteet jotka saavat hänet näyttämään halvalta lutkalta. Mirko käsittää mistä tuo nimi hänelle tuli. Kelly Bundy, lutkien lutka. Snowlla on yllään valkoinen alusvaatesetti, läpinäkyvä pitsikangas paita ja valkoiset stringit joissa koristeina on mustat rusetit. Exotica on paikan ainoa mustaihoinen. Hänellä on yllään lyhyt hame, korkokengät ja korsetti. Näyttää sangen hyvältä. Mirko hymyilee hiljaa. Hänen onnensa, että nämä kaikki pojat ovat todella seksikkäitä. Snow heilauttaa lumenvalkeita hiuksiaan vähän sivuun. Todella kaunis olento. Näyttää aivan tytöltä siihen asti kun näkee mikä varustelu hänellä on jalkovälissään. Moista ei iha joka tytön pikkuhousuissa näy. "Seitsemän hengen orgiat. Tätä ei ole vielä nähtykään." Naurahtaa Lady joka kävelee huoneeseen. Hänellä on korsetti joka muotoilee vyötärön, pitkähihainen paita ja tekorinnat, pitkä hame ja saapikkaat, joissa on korot. Näyttää siltä, että Lady olisi se joka johtaa tämäniltaista näytöstä. Hänessä on ainesta siihen ja sen mukaan luotu imagokin. "No tytöt. Alatteko olla valmiina esitykseen." Lady kysyy. "Kyllä rouva." kaikki muut sanovat, siis kaikki paitsi Mirko. Lady kääntää huomionsa akatiivisesti Mirkoon. "Barbie. Odotan sinulta parempaa käytöstä esiintymisessä. Olisi kurja ruoskia pieni takamuksesi veriseksi mössöksi."
Mirko katsoi hetken hämmentyneenä muita poikia. "Noniin. Kontilleen kaikki." Lady käskee ja kaikki ovat samassa hetkessä kontillaan lattialla. He lähtevät kävelemään kohti esiintymislavaa. Neljä poikaa kulkee kontillaan edellä ja Lady näiden perässä ruoskaansa ilmassa heilutellen. He saapuvat ovesta, huoneessa näkyy suuri määrä asiakkaita, jotkut noistas hän on nähnyt aiemminkin, osa on aivan täysin uusia tuttavuuksia. Mirko konttaa yhdessä muiden poikien kanssa lavalle ja Lady tulee heidän perässään. "No, arvon yleisö, tänään meillä on esittelyssä liuta sieviä pikku huoria. Ensimmäisenä Kitty." Kitty tulee kontilleen lavan etuosaan ja Lady iskee tätä ruoskalla niin kovaa kuin jaksaa. Kitty vinkaisee hiljaa. "Seuraavana Kelly." hän sanoo ja Kelly tulee keikistellen siihen eteen. Lady kouraisee tätä tekorinnoista ja sitten haarustasta. Kelly vikisee tyytyväisenä ja Lady näyttää hyvin itseensä tyytyväiseltä. "Snow." Lady esittelee ja Snow kävelee keikistellen lavan eteen ja Lady pistää tämän nuolemaan hänen kenkiään. Snow tekee sen ja näyttää kiihottuvan siitä älyttömästi. "Exotica!" Exotica tanssahtelee siihen lavalle ja Lady tulee hänen luokseen, hän työntää tämän takamuksiin dildon. "Isabella." hän kävelee hitaasti eteen ja Lady käskee hänen nuolla jalkoväliään hameen läpi. "Viimeisenä Barbie." Lady esittelee ja Mirko kävelee epävarmana siihen lavan eteen. Lady kiskaisee hänen alushousunsa pois ja käskee hänen ruveta tyydyttämään itseään. Mirko vie kätensä elimelleen ja alkaa kosketella itseään sangen vihjailevasti, esitellen itseään koko katsomolle. Hetken päästä Mirko huomaa kuinka hänen kasvojensa eteen ilmestyy Snow jolta hänen pitää ottaa suihin. Hän ottaa tämän elimen suuhunsa ja alkaa imeä sitä ja hyväillä kielellään. Snow on siinä hänen naamallaan ja sitten Exotica tulee naimaan tätä takapuoleen. Hän nai tätä rajusti ja nopeasti. Yhä uusia työntöjä, nopeammin ja voimakkaammin. Samalla Kitty ja Isabella määrätään runkkaamaan siihen katsomon eteen molemmin puolin tätä keskenään touhuavaa poika kolmikkoa. Mirko ottaa edelleen intohimoisesti suihin Snowlta, kunnes hänet ohjataan käymään nelinkontin siihen maahan. Hetken kuluttua Isabella alkaa ottamaan häntä takaapäin samalla kun Kitty ottaa tätä takaapäin. Sitten Exotica tulee hänen eteensä ja pistää hänet ottamaan suihin tältä. Mirko pitää silmiään kiinni ja on seota tästä kaikesta. Sitten heidät pistettiin kaikki nelinkontin riviin ja heitä aletaan ruoskia. Nopeita iskuja ja samalla jokaisen sisään työnnetään massiivinen dildo. Ruoska laulaa antaumuksella, tuntuu että sitä jatkuu tuntikausia. Kiduttavaa, mutta silti ihanaa. Lopulta Lady saa tämän työnsä päätökseen ja hän hymyilee tyytyväisenä. "Huutokauppa." hän sitten julkistaa ja huorista alkaa todella hirveä huutokauppa. Mirkon kohtaloksi tulee päätyä erään keski-ikäisen mies jolla on vaaleanharmaa tukka ja keskeltä kalju. Hänen keskivartalonsa on sangen pyylevä keskivartalo. MIehellä on neliönmalliset paksut silmälasit ja hän pukeutuu mustiin pukuihin ja valkoisiin kauluspaitoihin jotka ovat hiestä märkiä kainaloista ja selästä. EI mikään herkkupala, mutta hän tienasi tästä kaksi tonnia, eli kaksi tonnia vielä ja hän olisi vapaa.
Mirko johdattaa miehen omaan huoneeseensa. Hän kulkee portaat tämän edellä keimaillen, tapakupoltaan pehmeästi keinuttaen puolelta toiselle, pehmeää ja kaunista liikehdintää, sellaista joka viettelisi kenet tahansa miehen kivenkovaksi hetkessä. Niin tämäkin mies oli, kivenkova. Mirko saattoi nähdä sen katsomalla häntä sivusilmällä. Hän päästää miehen sisään huoneeseensa. "Nyt meillä on tunti aikaa. Mitä haluaisit tehdä?" Mirko kysyy ja kääntyy katsomaan hymyillen miestä. "Minä haluan, että sinä lämmittelet minut ensin hyvin." mies sanoo käheällä viskin tummentamalla äänellä. Mirko tulee hänen eteensä ja polvistuu siihen. Hän riisuu tämän housut ja alkaa imeä häntä. Hän antaa kielensä liukua miehen elimellä. Hän nuolee ja imee, antaa miehen naukkia taidosta, jonka hän on itselleen kehittynyt. Mirko jatkaa ja alkaa kosketellä kädellään miehen kiveksiä. Ne tuntuvat raskailta, siltä ettei niitä ole käytetty hetkeen aikaan. "Olen säästänyt näitä sinulle." mies kuiskaa hellästi. MIrko jatkaa nuolemista ja nauttii kielensä liikkeistä. Hän ei välitä siitä, että mies on ällöttävä vanha kurppana, vaan sen sijaan hän keskittyy ajattelemaan sitä miltä se elin tuntuu, paksulta ja suurelta. Hyvä luoja, hän puhisee hiljaa ja jatkaa tätä, jokainen kosketus, kieli tanssahtelee elintä pitkin. "Lopeta nyt." mies käskee. Mirko lopettaa välittömästi. "Käyhän siihen vuoteelle." mies kehottaa ja Mirko nousee hymyillen ja asettuu sängylle. "Tarjoa nyt takapuoltasi minulle kiltisti ja sievästi." mies kehottaa ja Mirko asettuu sängylle levittäen peppuaan leveäksi, aukkoaan. Mies tulee hänen taakseen, Mirko tuntee miten hänen elimensä työntyy Mirkon sisään. Syvemmälle sisään, uudestaan ja uudestaan. Miehen liikkeet nopeutuvat, mutta hänen hengityksensä käy vaikeaksi liikkeiden nopeutuessa. Hän huohottaa ja hengityksensä haisee hirvittävän pahalle. Mirko yrittää olla ajattelematta sitä. Hän keskittyy pumppaamaan miestä takaisin. Peppua hänen peppuaan vasten, nopeammin ja nopeammin ja Mirko voi vain ihmetellä hiljaa sitä miten nämä miehet oikein saavat tästä tyydytystä. Kuvittelevatko ne ihan vakavissaan, että he haluavat heitä. Lopulta mies sitten laukeaa ja levittelee eritteensä hänen pepulleen. "Näytät suloiselta noin eritteiden peitossa ollessasi." mies sanoo ja lähtee sitten pois. Mirko puolestaan siirtyy pesemään itseään. Nyt häntä syö ajatus siitä mitä Kitty on tekemässä. Kittyn huusi parikymppinen pörssimeklari. Hyvä vartalo ja miellyttävän näköinen, sillä oli pisamiakin. Kitty varmaan painoi poikaa ihan onnessaan. Mustasukkaisuus pistelee hänen rintaansa ja hän yrittää hillitä sen menemällä hakemaan itselleen ruokaa. Mirko hakee itselleen pari kerrosleipää ja teetä. Kun hän tulee huoneeseensa Kitty istuu hänen vuoteellaan. "Oliko sinulla kivaa." Mirko kommentoi kärkevästi. "Ei läheskään yhtä kivaa kuin minulla on sinun kanssasi." Kitty sanoo ja koskettaa Mirkon olkapäätä. Mirko tuntee mustasukkaisuuden hellittävän ja hän kumartuu suutelemaan Kittyä. Tämän huulet maistuvat mansikalta, hyvältä. Mirko hymyilee ja sivelee hellästi rakkaansa ihoa kyynärvarresta ja reideltä. "Olet kaunis." Jami kuiskaa ja Mirko hymyilee hänelle. "Minä rakastan sinua." hän kuiskaa. "MInä sinua myös." Jami vastaa.
"Onko meillä vapaata nyt?" Mirko kysyy kun hän makaa rakkaansa kainalossa. Jami silittää hänen olkapäätään. Mirko pitää päätään Jamin olkapäällä ja silittelee tämän rintaa. Se tuntuu sileältä ja hyvältä, lihaksikkaalta ja se on hyvin kiihottava. Mirko huomaa, että hänellä alkaa pikkuhiljaa seisomaan. "Kyllä, meillä on loppuilta vapaata." Kitty kuiskaa. Mirko kiipeää rakkaansa päälle ja alkaa nuolemaan tämän kaulaa ja koskettelemaan hänen jalkoväliään. "Haluan sinua." Jami kuiskaa. "Minäkin halulan sinua." Mirko kuiskaa ja hymyilee. "Muta en pysty nyt tekemään mitään. Minua on käytetty liikaa tänään." Mirko sitten sanoo ja jatkaa Jamin rinnan silittämistä. "Ymmärrän." Jami kuiskaa vaikka hänen äänensä onkin hivenen pettynyt. Mirko hymyilee anteeksipyytävästi ja suutelee pehmeästi rakastaan. Jami vastaa suudelmaan ja unohtaa sen, että hän oli hiukan loukkaantunut siitä että ei saanutkaan kosketella kultaansa. "MItä pidit Ladystä?" Jami kysyy ja virnistää. "Tuota... Onhan se ihan, kiintoisa. Kai." Mirko vastaa epävarmasti ja saa Jamin repeämään nauruun. "Joo, mielenkiintoinen nyt vähintäänkin." hän sanoo. "Ei mitään hätää, en minä kerro hänelle että hän on mielestäsi pelottava ja kammottava." Jami sanoo. Mirko pistää kädet ristiin rinnalleen. "En minä pelkää häntä." hän sitten tuhahtaa. "En vain pidä hänestä..." hän sitten mutisee hiljaa. "Ei mikään ihme. Kuka pitäisi." hän jatkaa ja sillittää rauhallisesti Mirkoa. "Onko tuo hänen asemansa täällä aina?" Mirko kysyy miltei järkyttyneenä. "No... hän saa pistää asiakkaat kuriin, hän saa pistää meidät kuriin. Onnellinen paskiainen." Jami toteaa ja kohottaa hartioitaan. Mirko ei ymmärrä miten hän voi suhteutua asiaan noin rauhallisesti ja tasaisesti. Hymy hänen kasvoillaan on tyyni ja kaunis. Mirko värisee hiljaa, hän rakastaa tuota hymyä, hän rakastaa Jamia. Jami tulee hänen lähelleen ja nuolee hänen kaulaansa. Mirko naurahtaa ja alkaa kutitella Jamia. Jami vastaa hänen hyökkäykseensä ja pian he ovat kutittaneet toisensa miltei hengiltä ja sitten he putoavat sängystä. Molemmat puhkeavat nauruun ja Jami kaappaa Mirkon päälleen. "Villikissa." hän kuiskaa ja Mirko suutelee häntä. "Sinä siinä lähelläni, mikään ei voisi olla paremmin." Mirko sanoo hiljaa ja sivelee Jamin ihoa. Ovelle koputetaan ja Spider astuu sisään. "Näytätte todella naitavilta siinä, mutta valitettavasti minä en voi leikkiä nyt." se sanoo ja virnistää likaisesti. "Kitty ulos. Meillä on asiakas joka vaati olla kahdestaan Barbien kanssa." se sanoo ja nappaa Kittyä niskasta kiinni raahaten tämän ulos. Hetken kuluttua sisään astuu joku, jota Mirko ei todellakaan osannut odottaa. Kim seisoo siinä huoneen ovella ja katsoo häntä. "Jos tämä on ainoa tapa saada koskettaa poikaystävääni... minä käytän sen." hän sanoo ja kävelee suoraan Mirkon luo kaataen tämän vuoteelle. Sitten hän tulee Mirkon päälle ja alkaa suudella tätä. Mirko vastaa hämmentyneenä suudelmaan. "Olen kaivannut sinua... paljon." Kim kuiskaa ja saa Mirkon värisemään kauhusta. Miten tämä oli päässyt menemään näin pitkälle?
Kim on hänen kanssaan, tekemättä sitä mitä huorien kanssa yleensä tehdään, maaten vain hänen vierellään ja sivellen hänen kaulaansa. Hän halailee Mirkoa ja kuiskailee tämän korvaansa sitä miten paljon hän tätä rakastaa. "MInä tiedän miksi olet täällä." Kim sanoo aivan liian ymmärtäväisenä. "Ja minä tiedän, että palaat minun luokseni kun olet saanut asiasi valmiiksi täällä." Kim kuiskaa ja silittää Mirkoa helästi. Mirko ei voi enää salata häneltä sitä minkä on tiennyt jo jonkin aikaa. Se ei ole reilua Kimiä kohtaan. "Minä en tule takaisin kotiin Kim." Mirko kuiskaa hiljaa. "MItä? MIten niin et tule? Mitä sinä oikein tarkoitat? Älä pelottele minua." Kim sanoo ja katsoo häntä pelokkaana. "Minä tarkoitan sitä mitä minä sanoin. MInä en voi enää elää sinun kanssasi, on tapahtunut liian paljon asioita. Minulla on..." Mirko ei kykene sanomaan sitä. Hän ei voi kertoa Kimille, että hänellä on toinen. Poika katsoo häntä niin surullisena. "Minulla on asioita jotka minun pitää hoitaa, en tiedä koska palaan." Mirko sitten kertoo ja katsoo Kimiä onnettomana. "Mirko..." Kim kuiskaa ja hänen poskelleen vierähtää kyynel. "Älä tee tätä minulle, älä tee tätä." hän kuiskailee ahdistuneella äänellä. "Minä en voi muutakaan, en halua jättää sinua, mutta minun on pakko mennä." Mirko sanoo ja laskee käden Kimin kädelle. "Mutta entä sitten kun tulet takaisin?" tämä kysyy toiveikkaana. "En voi pyytää sinua uhraamaan elämästäsi niin isoa palaa minun odottamiselleni. Se ei olisi oikein." Mirko kuiskaa. Kim nyökkää vakavana ja nousee ylös. "Minä pidän huolta heistä, älä murehdi. He sentään muistuttavat minua sinusta." Kim sanoo ja menee ulos ovesta. Mirko istuu vuoteelle ja tuntee olevansa täysin voimaton. Aivan kuin kaikki hänen energiansa olisi juuri vedetty kokonaan pois. Oli liian raskasta nähdä Kimin onneton ilme. Mirko purskahtaa itkuun. Kimin piti olla hänen elämänsä, hänen ikuinen kumppaninsa ja nyt hän oli tehnyt sopimuksen saatanan kanssa ja luopunut kaikesta siitä mikä hänen elämässään oli ollut hyvää, ollakseen pojan kanssa johon oli juuri tutustunut. Pojan joka oli kuin hän, narkkari ja huora. Ei heidän yhteiseltä elämältään voinut odottaa kovin paljon. Mutta hän oli rakastunut, eikä hän mahtanut mitään sille, että niin oli käynyt. Hän ei voinut hallita tunteitaan, jotka tällä hetkellä tuntuivat sinkoilevan ympäriinsä kuin pienet keijukaiset, vailla päämäärää ja vailla tarkoitusta. Kitty tulee huoneeseen ja katsoo Mirkoa silmiin. "Miten meni?" hän kysyy ja kävelee rauhallisesti pojan luo ottaen tämän syleilyynsä. "Kai ihan hyvin." Mirko sanoo hiljaa, mutta tietenkään ei osaa peittää kasvoiltaan surullista ilmettään. "Ei tainnut mennä ihan niin hyvin." Jami sanoo ja silittelee Mirkoa. "Se on vaikeaa, niin helvetin vaikeaa." Mirko sanoo hiljaa ja kuivaa kyyneiään käteensä. "Niin on." Jami myöntää. "Mutta sinun piti tehdä se." Jami sanoo sitten hiljaa. Mirko hymyilee surulisesti pojalle. Tuntui niin hyvältä olla lähellä Jamia, joka ymmärsi täysin mitä Mirko ajattei, ymmärsi tämän surun, mutta ei yrittänyt pyyhkiä sitä pois.
Jami johdattaa Mirkoa hiljalleen pitkin pimeää katua. He ovat menossa pojan asunnolle, koska Mirkolla ei taaskaan ole mitään paikkaa jonne mennä. Jamin asunto on pieni. Yksiö jossa on epämääräinen vessakoppi ja ei minkäänlaista keittokomeroa, vain retkihella. "Eihän tämä hieno ole." Jami sanoo pahoitellen. "Mutta tämä on sinun yhtä paljon kuin se on minun." hän jatkaa sitten. Mirko on puolestaan tavattoman väsynyt, hän haluaa vain päästä lämpimään sänkyyn. Poika riisuu vaatteensa ja kömpii patjalle. "Pahoittelen myös sängyn puutetta." Jami sanoo ja riisuu itsensä. Sitten hän kömpii Mirkon viereen ja kietoo kätensä tämän ympäri, sulkien pojan siihen lämpöönsä. Mirko kehrää tyytyväisenä ja hiljaisena poikaa vasten. "Minusta tuntuu, että mikään ei voi mennä pieleen kun sinä olet minun lähelläni." hän kuiskaa. Jami silittelee varovasti pojan niskaa. Kunpa vain Mirko tietäisi, että oikeasti Spider li palkannut hänet erottamaan Mirkon Kimistä. Takaamaan ettei pojalla olisi enää mitään paikkaa jonne paeta. Hänen tehtävänsä oli varmistaa, että Mirk pysyisi ikuisesti Spiderin leluna. Spider oli omalla kieroutuneella tavallaan hyvin kiintynyt poikaan, eikä hän pystynyt hyväksymään sitä, että eräänä päivänä MIrko vain kävelisi ulos. Jamin tehtävä oli myös koukuttaa Mirko uudestaan aineisiin, mutta sitä tehtävää hän ei ollut ryhtynyt vielä totuttamaan. Ehkä siihen vaikutti se, että hän oli oikeastikin kiintynyt Mirkoon, rakastunutkin tähän. Mutta hänen maailmassaan raha puhui enemmän kuin mikään muu. Rahalla sai ostaa kaiken, hänen lojaalisuutensa tai hänen petturuutensa. MIrko nukahtaa Jamin syliin ja Jami vain tuijottaa häntä pidätellen itkua. Miten hän saattoi myydä pois tämän pienen ja viattoman sielun, aivan kuin se olisi vain jokin kauppatavara hänen ja muiden välillä. Kauppatavara jolla saattoi ostaa lisää ja parempaa kamaa. Se tuntuin niin väärältä. Jami yrittää perustella asiaa itselleen sillä että Spider on rakastunut Mirkoon ja haluaa pitää pojan lähellään. Miksi toisen rakkaus olisi arvokkaampaa kuin toisen, mutta hän tietää kyllä, että se ei ole oikein. Vaikka Jami ei halua myöntääkään sitä itselleen niin hän on paha. Ennen hän ajatteli, että on vain pikku huora. No jos hän on huora niin hän on huora, ei siitä seuraa mitään pahaa kenellekään, mutta nyt... Nyt hän oli jotain paljon pahempaa. Hän oli pahuus ja sen ruumiillistuma. Jami muistaa erään runon jonka hän kirjoitti joskus nuorempana. Koskaan ennen se runo ei ole pitänyt yhtä hyvin paikkaansa kuin nyt. "Pahuus on ruumiillistumani, joka asuu sielussani. Suolet repien rankaisen niitä, jotka eivät minua verestä kiitä. Veri on virtaava koskena mereen, ihmiset tehneet ovat viimeisen erheen. Vedestä on tuleva verta, saastaiset ruhonne koristavat merta. Päästänne voitonmaljan teen ja silmänne hautaan syvänteen. On aurinko laskenut lopullisesti ja pimeys on vallassa ikuisesti. Pahan valtakausi on alkanut." Jami värähtelee kun hän muistelee tuota runoa. Sen sanat olivat niin voimakkaat, että ne saivat hänet itsensäkin pelkäämään. Miten hän oli kyennyt saamaan aikaan tuollaisia sanoja. Jami yrittää luoda uutta runoa, mutta hänen mielensä on asettunut pimeän puolelle ja hän saa aikaan vain saman kaltaista tekstiä kuin aiemmin. Vihaa, kylmää vihaa. "Viha nousee, se syöksee ja tuomitsee. Te jotka minua ette kuuntele, teidät korjaa pian helvetin perkele. Verenne valuu hiekkaan kuin loska, Minä teidän tekonne teille kostan. Teidän sielunne revin irti ruumiistanne, ja annan teidän koeta jälleen saattajanne. Raiskaan ruumiinne veriset, teidän on aika poistua täältä kurjat syntiset." Jami värisee kylmästä ja vetää peittoa paremmin ylleen. Hän tarvitsee suojaa ajatuksiltaan. Mirko nukkuu hänen vierellään niin levollisesti, tietämättä mitä on tapahtumassa. Viaton pieni sielu. Jami peittää itsensä kokonaan peiton alle, unohtaakseen.
Mirko herää aamulla ja ensimmäinen asia, jonka hän havaitsee, on että Jami näyttää erilaiselta. Pojan kasvot ovat vääristyneet tuskaiseen irvistykseen ja hänen ihollaan kimaltelee kalseita hikipisaroita. Mirko katsoo sitä miltei pelokkaana ja räpyttelee silmiään. Hyvä luoja mikä toisella on hätänä. Mirko alkaa töniä Jamia voimakkaasti. "Jami herää, Jami herää." hän toistelee paniikinomaisesti ääni väristen. Jami avaa silmänsä ja katsoo Mirkoa hämmentyneenä. "Mikä hätänä?" hän kysyy hiljaa. "Sinä... olet aivan hikinen ja kasvosi ja kaikki. Jami oletko kunnossa, sano että olet kunnossa, pyydän." Mirko sopertaa. "Näin vain pahaa unta." Jami keksii äkkiä selityksen. "Ei tarvitse olla huolissaan, ei ole syytä pelätä." hän sanoo hiljaa ja hymyilee sitten rohkaisevasti. "Olin niin huolissani." Mirko sanoo hiljaa ja katsoo Jamia. "Minä tiedän." Jami sanoo ja menee keittolevyn luo tekemään aamiaista. "Munia ja pekonia." hän sitten sanoo kaataessaan annoksen kahdelle lautaselle. "Hyvää ja täyttävää. Epäterveellistä toki, mutta onko sillä niin väliä." Jami naurahtaa iloisesti ja ottaa raanasta vettä kahteen lasiin. Mirko istuu hiljaisena pöydän ääreen ja alkaa syödä omaa aamiaistaan. Se maistuu hyvältä, Jami osaa tehdä todella herkullista ruokaa vähäisistä aineksista. "Maistuuko?" Jami kysyy ja hymyilee. "Tämä on tosi hyvää." Mirko mutisee suu täynnä ruokaa. Jami virnistää jotenkin typerästi. "Olen iloinen, että pidät siitä." hän sanoo ja sitten molemmat keskittyvät syömään aamiaistaan, aivan hiljaa. Jami nousee yllättäen ylös ja kävelee ikkunan luo, hän avaa ikkunan ja viittoo Mirkon olemaan hiljaa. Molemmat pojat istuvat ikkunan alle kuuntelemaan päivän uutisia. Naapuri oli juuri avannut televisionsa. Sotia ja nälänhätää Lähi-Idässä, Suomessa oli joku iso yritys erottanut monta työntekijäänsä. Tulvia Espanjassa. Mirko huokaa ja ravistaa päätään. "Miksi ei kskaan mitään hyviä uutisia?" hän kysyy hiljaa. "Koska maailma on paska paikka." Jami toteaa ja Mirko ei osaa lisätä siihen mitään.
Jami on ollut hiljaa koko aamun ja Mirkoa on alkanut pikkuhiljaa ahdistamaan tämän sanattomuus. Hän tietää, että jokin on vialla, mutta hän ei ymmärrä mikä se jokin on. "Meidän pitää lähteä töihin." Jami sanoo yhtäkkiä nousten ylös tuolista, jossa hän oli ollut lukemassa jo ainakin tunnin. Mirko nyökkää ja rupeaa pukemaan ulkovaatteita päälleen. Jami katselee hiljaa hänen tekemisiään. Miksi sinä totelet minua noin kiltisti Mirko? Minä olen paha, läpensä mätä. Jami pukee itsekin ulkovaatteet ja lähtee sitten liikkeelle, Mirko tulee perässä, kuten hän oli odottanutkin. Matka taittuu kummankin ollessa vaiti. Jami keskittyy ajattelemaan ja Mirko potkii kiveä edellään. Selvästikään hänellä ei ole mitään halua häiritä Jamia. He saapuvat työpaikalle ja Spider on jo ovella tervehtimässä lempihuoriaan. "Barbie, Kitty." hän sanoo ja halaa molempia hyvin läpinäkyvästi. "Bisnekset luistavat huonosti aina kun te kaksi kaunokaista olette poissa. Menkäähän nyt huoneisiinne." tämä sitten kehottaa ja Mirko katsoo kysyvästi Jamiin. Jami kohottaa olkiaan, ei hän tajua yhtään sen enempää, että mikä Spideriin on nyt mennyt. Molempien mielestä hän käyttäytyy todella omituisesti. Kitty halaa Barbieta vielä kerran kun he ovat Barbien ovella ja menee sitten omiin töihinsä. Barbie pukeutuu sinä päivänä lyhyeeseen vaaleanpunaiseen bvchameeseen ja kireään valkoiseen toppiin. Hän katselee itseään hiljaisena peilistä. Näyttää naurettavalta, mutta täällä on vain parempi tehdä kuten Spider haluaa tai voi joutua äkkiä pulaan. Mirko harjaa hiuksensa ja laittaa hiukan meikkiä ja glitteriä naamaansa, kuten Spider haluaa hänen tekevän. Valmistuttuaan hän käy istumaan sängyn reunalle. Odotus on usein ikävintä. Tuntuu, että pian tapahtuisi jotain todella rajua, mutta sitä pitää vain odottaa. Joskus odotus kestää tuntikausia ja hermostuneisuus lisääntyy jokaisen minuutin myötä. Mirko sulkee silmänsä ja ajattelee Kittyä ja tämän syliä, tämän käsiä hellinä hänen ympärillään. Hyvän olon värähdys kulkee Mirkon läpi ja hänestä tuntuu, että hän voi kohdata tämän päivän silmästä silmään.
Mirko alkaa uudestaan harjaamaan hiuksiaan, miksi hän vaivautuisi vain odottamaan sitä mitä kohtalo hänen kohdalleen heittää. Hän voi myös tehdä jotain sitä odotellessaan. Harjattuaan hiuksensa uudestaan, Mirko menee noutamaan itselleen lasillisen viiniä. Spider piti hyvää huolta huoristaan, koska iloinen huora tienaa paremmin. Punaviini on makeahkoa ja tuoksuu hyvälle. Mirko katselee lasia ja juo uuden siemauksen. Mitähän Kitty tekee nyt, Mirko miettii mielessään. Mitähän Kim tekee nyt, seuraava ajatus syrjäyttää äskeisen ja Mirko huomaa mielialansa laskevan hiukan. Kim varmaan vihasi häntä nyt ja hänellä oli syytäkin tehdä niin. Jostain syystä se ajatus tuntuu äkkiä kovin masentavalta. Mirko huokaa hiljaa ja juo viinilasinsa tyhjäksi.