Minä uskon jossainmäärin, vaikka omakohtaisia kokemuksia ei suoranaisesti olekkaan, tai no on tavallaan. Se ovikellon soitto heti sen jälkeen kun äiti ääneen tuumi että tähän aikaan mummolla oli tapana tulla kylään. Ja oven takana ei ollut ketään. Lisäksi jotain unijuttui. Emmä usko että elämä päättyy kuin seinään, vaan jatkuu jollain toisella tasolla.
Paranormaalit ilmiöt ei mun mielestä ole mikään uskon asia. Ihmiset aina virheellisesti aloittaa kyseleen toisilta ihmisiltä, että "uskotko..." Ihmisillä on joku tarve perustella uskolla tai tiedolla, kun on kyse asiasta, josta ei voi kukaan olla täysin selvillä. Paranormaalien ilmiöiden huuhaana pitäminen on mielstäni todella typerää. Tottakai huijareita aina löytyy, mutta on väärin ajatella, että ihminen tietäisi kaiken, ja se, mitä hän ei tiedä, jää uskon tai huuhaan varjoon. Taivaalla voi laukata vaikka vihreä hevonen emmekä tietäisi siitä mitään.
Samoilla linjoilla miukimiun kanssa. Uskon, että on olemassa asioita, joita ei vielä(kään) osata selittää tieteen keinoin. En muista kokeneeni koskaan mitään erityisen kummallista.
Kerran leikittiin humalassa ouija-laudalla, mutta kaiken tapahtuneen voi laittaa kollektiivisen kännin piikkiin. :)
Comments 4
Reply
Taivaalla voi laukata vaikka vihreä hevonen emmekä tietäisi siitä mitään.
Olipas loistava vertaus.
Olen kai agnostikko.
Reply
Reply
Kerran leikittiin humalassa ouija-laudalla, mutta kaiken tapahtuneen voi laittaa kollektiivisen kännin piikkiin. :)
Reply
Leave a comment