mää oon nynny (pyhäkin ehkä)

[sareswati]

Hassua kun nyt kun vihdoin sain iänikuiset teatteriukuvat tehtyä ja vietyä, Ville lähti Jklään ja minä jäin, niin tulee sellanen hassu olo täällä kotona, huomaa roikkuvansa tietokoneella tekemässä ei-mitään. Että mitä tässä nyt sitten pitäs tehdä

Comments

[irie_i]

Näin perheellisen näkökulmasta, mitään niin ihanaa ei ookaan, kun olla välillä yksin kotona! ;) (Vaikka myönnettäköön, että muutaman tunnin jälkeen se käy vähän tylsäksi kun on tottunut olemaan aina muiden kanssa..)

Yksin oleminen on hyvä taito, jollain tapaa kaiken olemisen perusta. Miten voi OIKEASTI viihtyä kenenkään muun seurassa, jos ei viihdy itsensä seurassa? Koska jos ei viihdy itsensä seurassa, niin eikö se tarkoita, että ollessaan muiden kanssa, pakenee vain itseään?

[sareswati]

sanos muuta, ihan totta. mut päivisin toi yksin oleminen onnkin ihan helppoa, ja oikeastaan illallakin, mut yöllä se tulee se vaikeus jos on tullakseen. Nytkään kun toinen on ollut poissa kaksi yötä niin olen vaan nukkunut tosi huonosti, vaikkei siihen olisikaan mitään syytä, hassua.

[irie_i]

Oot varmaan ihan oikeessa. Voin kuvitella, että mulla ois sama juttu öisin, uni ei tulisi. Ehkä se liittyy jotenkin kaikkiin rutiineihinkin, niiden avulla uni tulee paremmin ja jos on tottunut esim. käymään yhdessä iltapesulla tai pussailemaan kymmenen minuuttia ennen nukahtamista, niin voi olla vaikeeta nukahtaa ilman.. :)

Itselläni on kyllä sekin vika, että mielikuvitus laukkaa tuhatta ja sataa. Välillä oikein hävettää, kun pelkään olla pimeessä vessassa tms.. :)

[sareswati]

joo, just noita juttuja tarkoitinkin. ja sama mieikuvitusvika täällä ;) oon oppinut ettei mun pidä katsoa mitään kauhuelokuvia kun en uskalla sen jälkeen enää mitään vähään aikaan.