Happy birthday, Tvillymouse!
Happy birthday, tvillingar! *very manly hugs* *pat pat*
Mie kirjoitin pikkuruisen Suomi-AU:n poikasen siun syntymäpäivän innoittamana (Empyn kortilla oli myös osansa!), parahin Tvilly.
Orlandon kirje Seanille Seanin syntymäpäivän johdosta. (Syntymäpäivä osuu luonnollisesti vähän varhaisempaan ajankohtaan kuin kesäkuu, mutta sehän ei toki haittaa.)
Armas Sean
Nyt kun sie olet siellä kaukana pohjoisessa Viggon kanssa poronhoitoa opettelemassa, mie kirjoitan siulle pienen kirjeen siun syntymäpäiväksi. Onnea, rakas Sean! Mie en tiiä, miten vanha sie oot, kun sie oot aina niin komea!
Mie täällä iltaisin sinnuu aattelen ja joskus aika myöhäänkin, mut siitä mie en voi enempää kirjoittaa, kun minnuu alkaa punastuttamaan. Mie teen paljon käsitöitä, kasvatan siellä pellonlaidan mutaojassa metkoja pikku sammakoita holotniekoiksi, käyn Craigin kanssa markkinoilla ja mitä kaikkea muuta mie nyt keksinkii. Viime viikolla mie opettelin olemaan leikisti niinku kana! Aattele sie Sean! Se on ihan helppoa - ei muuta tarvii kun kovasti potpottaa ja juoksennella ympäriinsä käet levällään! Marton (siis kukko, ei se mies) siitä kyllä vähän hermostui, mutta ei minnuu paljon sattunu.
Siun ei Sean tarvii olla yhtään huolissais. Mie olen "ihan siivosti", niinku sie tappaat sanoa. Mie ei heiluttele nenäliinaa, enkä kretonkia tai ees esiliinaa kenellekään, paitsi vähän Craigil just eilen, mut hää se vaa nipisti minnuu pikkusen takapuolest ja sano "Sie hupsu!" Nii hää sano! Kyl minnuu nauratti!
Et niinku huomaat, mie tääl sinnuu kovasti ikävöin ja toivotan siulle hyvää syntymäpäivää ja varotan sinnuu siit Viggon hillahyytelöstä. Se on ihmeen vahva marja se hilla. Tulee niin outo tunne, kun sitä hyytölöä syö. Tai siis, ihan tuttu se tunne, mut marjoja syömällä... Mie luulin taas, et mie tuun raskaaks, niinku niist puolukoist. (Muistathan sie?) Elä sie Sean vaan tuu raskaaks!
Miulle ei nyt tuu muuta mieleen. Ai niin! Täällä kävi tänään semmonen ihan omituinen mies nimeltään Jaakko Varpunen. Hää oli yritelly tukinuittoa Perämerellä, mutta eihä siit ollu mitään tullu, kun se oli niin iso se meri, vaikka siellä perillä olikin. Hää on nyt sit päättäny ruveta merirosvoks Saimaalle. Mie kyllä kutsuin hänet ihan ensimmäiseksi tänne meille saunomaan, kun niin likainen kuin se mies oli, ei kyllä sovi merirosvonkaan olla! Hää lupas tulla jo tänä iltana ja hyvä onkii! Siksi miun pitääkin lopettaa tähän tämä kirje. Mie rakastan ja ikävöin sinnuu Sean! Tule jo pian taas kotiin!
Oma rakkaasi
Orlando
(koko kylän hyväntekijä ja hyvin ahkera kylvettäjä)
Mie kirjoitin pikkuruisen Suomi-AU:n poikasen siun syntymäpäivän innoittamana (Empyn kortilla oli myös osansa!), parahin Tvilly.
Orlandon kirje Seanille Seanin syntymäpäivän johdosta. (Syntymäpäivä osuu luonnollisesti vähän varhaisempaan ajankohtaan kuin kesäkuu, mutta sehän ei toki haittaa.)
Armas Sean
Nyt kun sie olet siellä kaukana pohjoisessa Viggon kanssa poronhoitoa opettelemassa, mie kirjoitan siulle pienen kirjeen siun syntymäpäiväksi. Onnea, rakas Sean! Mie en tiiä, miten vanha sie oot, kun sie oot aina niin komea!
Mie täällä iltaisin sinnuu aattelen ja joskus aika myöhäänkin, mut siitä mie en voi enempää kirjoittaa, kun minnuu alkaa punastuttamaan. Mie teen paljon käsitöitä, kasvatan siellä pellonlaidan mutaojassa metkoja pikku sammakoita holotniekoiksi, käyn Craigin kanssa markkinoilla ja mitä kaikkea muuta mie nyt keksinkii. Viime viikolla mie opettelin olemaan leikisti niinku kana! Aattele sie Sean! Se on ihan helppoa - ei muuta tarvii kun kovasti potpottaa ja juoksennella ympäriinsä käet levällään! Marton (siis kukko, ei se mies) siitä kyllä vähän hermostui, mutta ei minnuu paljon sattunu.
Siun ei Sean tarvii olla yhtään huolissais. Mie olen "ihan siivosti", niinku sie tappaat sanoa. Mie ei heiluttele nenäliinaa, enkä kretonkia tai ees esiliinaa kenellekään, paitsi vähän Craigil just eilen, mut hää se vaa nipisti minnuu pikkusen takapuolest ja sano "Sie hupsu!" Nii hää sano! Kyl minnuu nauratti!
Et niinku huomaat, mie tääl sinnuu kovasti ikävöin ja toivotan siulle hyvää syntymäpäivää ja varotan sinnuu siit Viggon hillahyytelöstä. Se on ihmeen vahva marja se hilla. Tulee niin outo tunne, kun sitä hyytölöä syö. Tai siis, ihan tuttu se tunne, mut marjoja syömällä... Mie luulin taas, et mie tuun raskaaks, niinku niist puolukoist. (Muistathan sie?) Elä sie Sean vaan tuu raskaaks!
Miulle ei nyt tuu muuta mieleen. Ai niin! Täällä kävi tänään semmonen ihan omituinen mies nimeltään Jaakko Varpunen. Hää oli yritelly tukinuittoa Perämerellä, mutta eihä siit ollu mitään tullu, kun se oli niin iso se meri, vaikka siellä perillä olikin. Hää on nyt sit päättäny ruveta merirosvoks Saimaalle. Mie kyllä kutsuin hänet ihan ensimmäiseksi tänne meille saunomaan, kun niin likainen kuin se mies oli, ei kyllä sovi merirosvonkaan olla! Hää lupas tulla jo tänä iltana ja hyvä onkii! Siksi miun pitääkin lopettaa tähän tämä kirje. Mie rakastan ja ikävöin sinnuu Sean! Tule jo pian taas kotiin!
Oma rakkaasi
Orlando
(koko kylän hyväntekijä ja hyvin ahkera kylvettäjä)