Oot NIIN asian ytimessä! Erityisesti tuo vastuuvisio on pelottava. Just lauantaina näin metrossa mainoksen, jossa Kokoomuksen juristiehdokkaan vaalilauseena oli "Vastuuta omasta elämästä ei voi ulkoistaa"! Eli siis hittoon yhteisvastuu, sosiaalituet sun muut, jokainen pärjätköön ainoastaan omillaan tilanteesta riippumatta? Tai olkoon pärjäämättä - sehän on oma moka, jos et saa vastuuta kannettua!
Ehkäpä teen oman angstientryn sivuten tätä aihetta... grrrr.
Kaikillahan on toki elämässä yhtäläiset lähtökohdat, niin jokainen vain valitsee itse sen elämänsä kulun! On se jännä, miten jotkut valitsee ennemmin olla alkoholisteja ja asunnottomia sen sijaan, että nostaisivat huippupalkkaa yritysjohtajina! Mut oma valintahan se on!
Älä Taina sure!merjamarjaanaMarch 22 2007, 17:15:14 UTC
Tuskin se politiikka siitä ihan hirveästi muuttuu, onhan se ollut aika oikeistolaista tähän astikin. Mun mielestä on aika metkaa, että se oli juuri yksi kokoomuslainen nainen, joka peräänkuulutti yhteisvastuuta ja selitti, että kyllä pitäisi ihmisten pitää toisistaan huolta ettei aina valtiolle sälytettäisi vastuuta. Miten voi logiikka olla noin perseellään??! Yhteisvastuu ulottuu sit varmaan just tasan omaan itseen ja lähipiiriin, muista viis. Ja eikö siinä tapauksessa yhteiskunnalliset olot pitäisi ensin järjestää niin, että se lähimmäisistä huolehtiminen olisi edes mahdollista. Ettei esimerkiksi tarvitsisi muuttaa työn perässä pois kotiseudulta. Aika tekopyhää paskaa. Mutta eipä siellä paremmissa piireissä varmaan tarvi tuollaisilla vaikeilla asioilla päätään vaivata, kun kaikki ongelmat on aina ratkenneet rahalla
( ... )
Ja sitten. Oon tullu siihen lopputulokseen, että mun mielestä ihmiset tarvitsee jotain pysyvyyttä pystyäkseen ottamaan rennosti ja elämään vailla suurempaa huolta. Pysyvyyttä voivat tuoda niin asuinpaikka, ystävät, työ, perhe kuin vaikkapa harrastukset. Mutta miten nykyaikana voi olla varma, että edes yksi näistä tekijöistä pysyy? Jos valitsee vaikkapa työn pysyvyyden, niin voi olla, että joutuu jättämään perheensä kauas...Tai jos valitsee tietyn asuinpaikan omakseen, niin sieltä ei välttämättä löydä töitä, mutta voi elää ystävien kanssa yhdessä. Ei ihmisiltä mun mielestä voi vaatia JATKUVAA muutoshaluisuutta. Enkä enää tiedä mitä kirjotan, haluan vaan jäädä Joensuuhun!
Juttelin äitin kanssa eilen puhelimessa, silläkin oli aikoinaan ollut valmistumiskriisi :) Että eiköhän tää ole aika yleistä...Mutta silti, hetkittäin ahdistaa rankasti!
Comments 5
Ehkäpä teen oman angstientryn sivuten tätä aihetta... grrrr.
Reply
Huoh.
Reply
Reply
Reply
Ja sitten. Oon tullu siihen lopputulokseen, että mun mielestä ihmiset tarvitsee jotain pysyvyyttä pystyäkseen ottamaan rennosti ja elämään vailla suurempaa huolta. Pysyvyyttä voivat tuoda niin asuinpaikka, ystävät, työ, perhe kuin vaikkapa harrastukset. Mutta miten nykyaikana voi olla varma, että edes yksi näistä tekijöistä pysyy? Jos valitsee vaikkapa työn pysyvyyden, niin voi olla, että joutuu jättämään perheensä kauas...Tai jos valitsee tietyn asuinpaikan omakseen, niin sieltä ei välttämättä löydä töitä, mutta voi elää ystävien kanssa yhdessä. Ei ihmisiltä mun mielestä voi vaatia JATKUVAA muutoshaluisuutta. Enkä enää tiedä mitä kirjotan, haluan vaan jäädä Joensuuhun!
Juttelin äitin kanssa eilen puhelimessa, silläkin oli aikoinaan ollut valmistumiskriisi :) Että eiköhän tää ole aika yleistä...Mutta silti, hetkittäin ahdistaa rankasti!
Reply
Leave a comment