(no subject)
Otsikko:Ydinasekielto ja muita raapaleita
Kirjoittaja: taikatiuku
Fandom: FMA
Paritus: Roy/ Ed
Ikäraja: S
Summary: Raapaleita parisuhteen arjesta
A/N: Tälläisia hassuja tuli..
Ydinasekielto
Ei ole helppoa olla suhteessa toisen alkemistin kanssa. Siksi kotimme on ydinaseeton vyöhyke. Ydinaseena tässä yhteydessä ymmärretään kaikkia niitä monia alkemistisia keinoja, joilla kodin voi saada näyttämään siltä kuin ydinpommi olisi tipahtanut keskelle olohuonetta riidan aikana. Meillä on sopimus: minä en polta verhoja eikä Ed potki kaikkia ovia tuusannuuskaksi. Aina välillä kuitenkin lipsahtaa sodan puolelle. Ed raivoaa ja minä vittuilen, eikä ydinasekieltokaan aina toimi.
Kun tilanne uhkaa kääntyä ydinsodan puolelle, pidämme rauhanneuvotteluita. Makuuhuone on hyvä paikka siihen tarkoitukseen. Rauhanneuvotteluissa yritetään puhua asiat halki ja keskitytään purkamaan aggressiot rakentavalla tavalla. Kun aggressiot on purettu, kummallakaan ei ole energiaa edes pilkkusormeaan nostaa.
Kahvikuppi
Olemme molemmat kahviaddikteja. Siniraidallinen kahvikuppi joutuu kinojen välikappaleeksi ja sitä käytetään kuin panttivankia. Se on hyvä muki, ja Roykin tietää sen. Roy antoi sen minulle lahjaksi, mutta se idiootti kähveltää sen aina kun silmä välttää. Luulisi, että kahvin voi juoda toisestakin mukista, mutta ei. Kun haluan juoda kahvia omasta mukistani, löydän sen usein Royn paperivuoren takaa tai tiskialtaasta likaisena.
Jos Roy on oikein hyvällä tuulella, hän jättää mukin kaappiin minua varten ja uhrautuu ottamaan jonkin toisen kupin. Jos hän haluaa jotain tai yrittää lepytellä minua, hän tuo siniraidallisen kupin käteeni täynnä höyryävää ja herkullista kahvia. Silloin minun kannattaa olla varuillani.
Valioyksilö
Roy on valioyksilö, sen näkee sokeakin.
Roylla on mustat, silkkiset hiukset, jotka eivät mene ikinä takkuun, kuten omani. Hän astelee kauniisti ja arvokkaasti, pokkuroimatta edes Fuhrerin edessä. Hänen rakenteensa on linjakas ja sulava. Roy tarvitsee kovasti liikuntaa, jota harrastamme yhdessä mahdollisimman usein. Laji, jota harrastamme, on molemmille mieluinen.
Ulkomuoto on siis kutakuinkin täydellinen, mutta luonteessa onkin sitten hieman puutteita. Roy on koppava ja hänen egonsa on ylitsepursuavan suuri. Hän luulee olevansa paljon suurempi ja tärkeämpi kuin onkaan. Hän onnistuu raivostuttamaan minua neuroottisella luonteellaan vähintään kerran päivässä. Hänen pitäisi olla tottelevaisempi. Onneksi hän sentään pitää rapsutuksista.
Royta täytyy siis vielä kouluttaa.
Pakastin
Ed on tolkuttoman itsepäinen. Kun hän murjottaa, tunnelma makuuhuoneessa on kuin pakastimessa. Hän istuu sängyssä suuren matkan päässä, katse tiukasti kirjassa. Hän ei reagoi lepyttely-yrityksiin eikä kauniisiin sanoihin. Hän on aivan mahdoton. Hänen sanansa ovat kylmiä ja piikikkäitä kuin jääpuikot. Minun pitää valita sanani tarkasti tai muuten lämpötila kylmenee entisestään.
Odotan siis kunnes hän nukahtaa. Sitten hivuttaudun hänen viereensä aivan äänettömästi ja vedän hänet kainalooni. Ja vaikka hän herää keskellä yötä, hän esittää nukkuvaa, sillä muuten hänen pitäisi siirtyä kauemmas. Annan hänen siis esittää, sillä ainakin sillä hetkellä liikutaan jääkaapin lämpötiloissa ja aamuun mennessä ehkä huoneenlämmössä. Hän on tolkuttoman itsepäinen.
Kirjoittaja: taikatiuku
Fandom: FMA
Paritus: Roy/ Ed
Ikäraja: S
Summary: Raapaleita parisuhteen arjesta
A/N: Tälläisia hassuja tuli..
Ydinasekielto
Ei ole helppoa olla suhteessa toisen alkemistin kanssa. Siksi kotimme on ydinaseeton vyöhyke. Ydinaseena tässä yhteydessä ymmärretään kaikkia niitä monia alkemistisia keinoja, joilla kodin voi saada näyttämään siltä kuin ydinpommi olisi tipahtanut keskelle olohuonetta riidan aikana. Meillä on sopimus: minä en polta verhoja eikä Ed potki kaikkia ovia tuusannuuskaksi. Aina välillä kuitenkin lipsahtaa sodan puolelle. Ed raivoaa ja minä vittuilen, eikä ydinasekieltokaan aina toimi.
Kun tilanne uhkaa kääntyä ydinsodan puolelle, pidämme rauhanneuvotteluita. Makuuhuone on hyvä paikka siihen tarkoitukseen. Rauhanneuvotteluissa yritetään puhua asiat halki ja keskitytään purkamaan aggressiot rakentavalla tavalla. Kun aggressiot on purettu, kummallakaan ei ole energiaa edes pilkkusormeaan nostaa.
Kahvikuppi
Olemme molemmat kahviaddikteja. Siniraidallinen kahvikuppi joutuu kinojen välikappaleeksi ja sitä käytetään kuin panttivankia. Se on hyvä muki, ja Roykin tietää sen. Roy antoi sen minulle lahjaksi, mutta se idiootti kähveltää sen aina kun silmä välttää. Luulisi, että kahvin voi juoda toisestakin mukista, mutta ei. Kun haluan juoda kahvia omasta mukistani, löydän sen usein Royn paperivuoren takaa tai tiskialtaasta likaisena.
Jos Roy on oikein hyvällä tuulella, hän jättää mukin kaappiin minua varten ja uhrautuu ottamaan jonkin toisen kupin. Jos hän haluaa jotain tai yrittää lepytellä minua, hän tuo siniraidallisen kupin käteeni täynnä höyryävää ja herkullista kahvia. Silloin minun kannattaa olla varuillani.
Valioyksilö
Roy on valioyksilö, sen näkee sokeakin.
Roylla on mustat, silkkiset hiukset, jotka eivät mene ikinä takkuun, kuten omani. Hän astelee kauniisti ja arvokkaasti, pokkuroimatta edes Fuhrerin edessä. Hänen rakenteensa on linjakas ja sulava. Roy tarvitsee kovasti liikuntaa, jota harrastamme yhdessä mahdollisimman usein. Laji, jota harrastamme, on molemmille mieluinen.
Ulkomuoto on siis kutakuinkin täydellinen, mutta luonteessa onkin sitten hieman puutteita. Roy on koppava ja hänen egonsa on ylitsepursuavan suuri. Hän luulee olevansa paljon suurempi ja tärkeämpi kuin onkaan. Hän onnistuu raivostuttamaan minua neuroottisella luonteellaan vähintään kerran päivässä. Hänen pitäisi olla tottelevaisempi. Onneksi hän sentään pitää rapsutuksista.
Royta täytyy siis vielä kouluttaa.
Pakastin
Ed on tolkuttoman itsepäinen. Kun hän murjottaa, tunnelma makuuhuoneessa on kuin pakastimessa. Hän istuu sängyssä suuren matkan päässä, katse tiukasti kirjassa. Hän ei reagoi lepyttely-yrityksiin eikä kauniisiin sanoihin. Hän on aivan mahdoton. Hänen sanansa ovat kylmiä ja piikikkäitä kuin jääpuikot. Minun pitää valita sanani tarkasti tai muuten lämpötila kylmenee entisestään.
Odotan siis kunnes hän nukahtaa. Sitten hivuttaudun hänen viereensä aivan äänettömästi ja vedän hänet kainalooni. Ja vaikka hän herää keskellä yötä, hän esittää nukkuvaa, sillä muuten hänen pitäisi siirtyä kauemmas. Annan hänen siis esittää, sillä ainakin sillä hetkellä liikutaan jääkaapin lämpötiloissa ja aamuun mennessä ehkä huoneenlämmössä. Hän on tolkuttoman itsepäinen.