Pidän tuosta ensimmäisestä, kolmen ekan rivin rytmi on hyvä. Kaksi viimeistä riviä maistuvat suorastaan, makeasta sirpaleesta tulee mieleen samalla lasi ja samalla sokeri, kansanrunorytmi toimii.
Kolmas on ihana :) hyviä kielikuvia, tunnistan tunteen. En tiiä alleviivaako tuo "Olemme pölyisiä" liikaa, toisaalta se kohta aikaansaa suorastaan herttaisenkoomisen mielikuvan pienistä pomppivista haavepölypalleroista jotka juoksentelevat jaloissa hiljaa piipittäen.
Viimeinen on mielenkiintoinen, vaik se ei nopeasti heti auennutkaan (merkitseekö alavus ja rauma jotain tiettyä, kenties?); vaikuttaa sen verran henkilökohtaiselta että sitä ei ehkä muut voikaan tajuta.
Comments 3
Reply
Pidin erityisesti viimeisestä. Siinä on jotain taianomaisen koukuttavaa. Jotenkin siinä on kaikki.
Reply
Kolmas on ihana :) hyviä kielikuvia, tunnistan tunteen. En tiiä alleviivaako tuo "Olemme pölyisiä" liikaa, toisaalta se kohta aikaansaa suorastaan herttaisenkoomisen mielikuvan pienistä pomppivista haavepölypalleroista jotka juoksentelevat jaloissa hiljaa piipittäen.
Viimeinen on mielenkiintoinen, vaik se ei nopeasti heti auennutkaan
(merkitseekö alavus ja rauma jotain tiettyä, kenties?); vaikuttaa sen verran henkilökohtaiselta että sitä ei ehkä muut voikaan tajuta.
Reply
Leave a comment