Kai joku kohta jalkani
katanalla sivaltaa
luulen olevani jotain muuta
ja luulen
osaavani lentää.
Suurin virhe sitten viimeisen
uskoa että kaikesta selviän
vaikka pelkään sitä
pienintäkin yksityiskohtaa.

..on ollu ahdistavia. Mä tiedän syyt, ne on niitä vanhoja tuttuja. Ja henkilöt, ne on niitä vanhoja tuttuja. Ja unet, olen nähnyt yhden saman jo kolme kertaa. Pitäisikö huolestua ( Read more... )

Sain eilen kirjeen, joka sai minut epäilemään tekemääni päätöstä. Punnitsen ja punnitsen. Niinkuin ihmiset tekevät kun pohtivat. Mietin eri kulmista. Peilin takaa. En halua että sattuu ( Read more... )

Löydän taas itseni. Itken hieman, mutta löydän ja olen siitä iloinen ( Read more... )

En ole ollut pitkään aikaan yhtä pettynyt ja aneeminen kuin viime aikoina. Yritän tehdä pääätöstä, en saa sitä tehdyksi. Heijastan epäröinnit itseeni ja siihen minkälainen ihminen olen. jne. Monimutkaisuus kukoistaa. Olen pettynyt. En jaksaisi nousta sängystä ylös. Välittääkö kukaan? en jaksa ajatella sitä. Luultavasti olotila kestää tämän viikon ( Read more... )

Tykkään arjestani. Matkustan kulkuvälineillä ( autot, bussit, metrot, sporat ^^, jalat )koulun, kodin, harrastusten, poikaystävän, tuttujen väliä. Palaan huomenna taas kouluun. Viihdyn siellä joka lukukausi enemmän ja enemmän. Se on hyvä tietää ( Read more... )

kujeet kujeet kujeet kujeet :D

Seppo-pappi risti minut. Muistan nähneeni hänet kerran pikkutyttönä supermarketissa. Pappi ei ollut kaavussa, tai näyttänyt sen jumalaisemmalta ja koskemattomammalta kuin muutkaan (tätä en tietenkään ajatellut nähdessäni hänet. Hän vain oli setä setien joukossa.) . Muistan ujostelleeni ennen kuin uskalsin kysyä ( Read more... )

Murr! Olla pettynyt ja vihainen, syyllisyys himoaa sisintäni ja niin edespäin ( Read more... )

Katsoin Hellsingiä monta jaksoa. En löytänyt siitäkään oikein mitään uutta. Siinä oli kauniit värit ja vampyyreilla täydellisen hullunkuriset (verenhimoiset, maaniset) ilmeet. He hymyilivät vaikka joutuivat ammutuiksi. Haluan kohdata kuolemani samalla tavalla.