Mitä ihmettä tänään oikein tapahtui?
Tämä päivä tuntuu täydellisen absurdilta tällä hetkellä. Ei voi oikein uskoa oikein mitään todeksi.
Siis mulla meni niin... LOISTAVASTI tänään kokeissa, että en olis ikinä uskonu, että mulla voi mennä niin hyvin. Täydellinen vastakohta eiliselle Suurelle Pettymykselle eli persiilleen menneelle matikankokeelle ja normaalitasooni verraten heikosti toteutetulle kuvasarjatehtävälle. Tää päivä oli mun unelmien täyttymys, mitä tulee pääsykokeisiin. Oi jospa eilenkin olisi mennyt hyvin niin olisin aika hiton optimistinen yleisestä pärjäämisestäni.
Tänään piti kirjoittaa essee ja tehdä kaksiosainen, mukamas tekninen vapaa toteutus. Se toinen tehtävä kriippas mua niin pahasti (karmeat 3D-pääsykoemuistot vuosimallia 2008 palas mieleen, kun tehtäväkuvaus oli niin samanlainen), että alotin esseellä. Mä olin vaan NIIN onnellinen kun pääsin kirjoittamaan. Yhtäkkiä ei jännittäny yhtään ja vaan tunsin, että tää on mun juttu ja olen omalla alueellani. Kirjottaminen oli mun ainut valtti näissä kokeissa ja oon tosi onnellinen, että pääsin esittelemään kirjallista tyyliäni näin suurissa määrin. Tuskin ihan täysiä pisteitä saan, saatoin olla pikkiriikkisen puolueellinen (tehtävä liitty Facebookiin ja ihme kyllä onnistuin antamaan itsestäni FB:n kannattajan kuvan, mikä on tosi outoa eikä ollut aikomukseni). Uskoisin kuitenkin palauttaneeni varsin pätevän tekstinivaskan, jonka pitäisi olla riittävän hyvä osoitus siitä, että mulla on aivotkin täällä jossain sudokuja ja Mastermindia ymmärtämättömän solumössön alla.
Sain palautettua esseen neljän tunnin jälkeen ja sit olikin ruhtinaalliset neljä tuntia aikaa toteuttaa se tekninen tehtävä. Ehkä se oli hyvä, että eilen meni niin huonosti kuin meni, koska mun mieli naksahti sellaseen tilaan et "mitä väliä enää millään on, heitänpä kaiken varovaisuuden taivaan tuuliin ja vedän sellasen omaperäsen luovan hulluuden ylistyksen, että takuulla eivät voi mua ainakaan outouden puutteesta syyttää"!
Tehtävässä piti siis kuvailla miten semmonen mielikuvituskone toimii. Meillä oli eilen sama lähdeteksti, jonka perusteella piti toteuttaa kuvasarja. Olin jo siihen kuvasarjaan piirtäny siitä kojeesta vanhan kaappikellon näkösen (muhun iski joku random Shakerpeareläinen inspiraatio, mikä vaikutti aika paljon mm. hahmojen vaatetukseen), joten tänään jatkoin samalla kaavalla ja vein vaan sen kaappikello-jutun ihan uudelle tasolle. En nyt viitsi kuvailla koko työtä, koska siihen menisi ikä ja terveys. Kerronpa vain lyhyesti mitä kaikkea myn työni ainakin sisälsi:
- Syntymäpäiväkortin lailla avattavan "luukun", jonka avatessa näki kaappikellon rakenteet
- Kaksi liikkuvaa kouraa (vähän niinku joissan lastenkirjoissa, joissa kuvahauvan tassua voi liikuttaa)
- Yksi piilosta esiin vedettävä savuhattara (tämän tekninen toteuttaminen vaati jo vähän pohtimista)
- Hiekkaa koulun pihamaalta
- Jonkun kasvin lehti koulun pihamaalta
- Kuminauhoja liimattuna kiinni työhön (revelation: kumia VOI liimata!)
- Lehdestä irti leikattu kuva suomalaisesta 3D-hahmosta, Niko-porosta (tiedän miten randomilta tämä kuulostaa, mutta sain sen oikeesti liitettyä tehtävän juoneen ihan hyvin)
- Kaksi tarinamuotoon kirjoitettua lyhyttä tekstiä, joissa mm. mainita jostain sellaisesta kuin tuomiopäivän kellot...
Lopussa kun sitä työtä katto, niin ekana tuli mieleen "Naivistinen Tim Burton huumeissa". Mua nauratti aika paljon siinä vaiheessa kun olin jollain apinan riemulla duunannu sitä häröä työtä koko iltapäivän ja sit ku viimein palautin sen, niin se vastuuhenkilö totes "Oho!". No piru vie, JUST tota reaktiota mä lähdinkin hakemaan! Halusin tehä jotain sellasta, mitä ne ei välttämättä näe kauhean paljon siellä kokeissa. Toivottavasti... Hyvässä tai pahassa, ainakin näytin nyt kaikille, etten mä ole mikään pelkkä massatyyppi vaan on täällä sitä luovaakin ajattelua jossain piilossa... syvällä, mutta on se siellä! Meinaan vaan et olin niin huolissani siitä, etten olis tarpeeks outo ja luova tohon kouluun. Toivottavasti toi vika työ nyt vähän kompensoi mun heikkoa matikankoetta...
Vitsi kun on myös ihanaa muistella sitä, kun se miesopettaja siellä eilisessä ryhmätehtäväsessiossa totes meille "loistavaa!". Okei, se sano sen sen kuulosesti, että on varmaan sanonu saman kaikille ryhmille, riippumatta siitä mitä ne teki, mutta silti... Vähänkö tuli hyvä mieli, kun kuuli sellasen sanan oman tehtävänsä yhteydessä.
Ja parastahan tässä oli se, että tällä kertaa mulla oli HAUSKAA! Se oli ehkä puhdasta omakivaa, mutta tää päivä oli silti loistavaa terapiaa kaikkiin mun viime kevään epäonnistuneista pääsykokeista asti keräämiin haavoihin, jotka kulkivat nimillä "Mä oon paska piirtäjä" ja "Musta ei koskaan tule tarpeeksi luovaa ihmistä pääsemään taidekouluun". En varmaan kaikesta huolimatta tuu pääsemään tonne, koska se matikankoe kusi mun mahollisuudet niin rankasti, mutta yleisesti ottaen mulle jäi hyvä fiilis noista kokeista. Se oli hieno kokemus ja menen ihan satavarmana uudestaan ens vuonna kokeilemaan, jos (ja kun) postiluukusta putkahtaa heinäkuussa se litteä kuori.
Eipä tässä sitten muuta kuin au revoir kaikille teille ihanaisille! En tiedä koska pääsen taas koneelle, joten tässä tulee kaikille yhteisesti HYVÄT KESÄN TOIVOTUKSET! *muisk*
Siis mulla meni niin... LOISTAVASTI tänään kokeissa, että en olis ikinä uskonu, että mulla voi mennä niin hyvin. Täydellinen vastakohta eiliselle Suurelle Pettymykselle eli persiilleen menneelle matikankokeelle ja normaalitasooni verraten heikosti toteutetulle kuvasarjatehtävälle. Tää päivä oli mun unelmien täyttymys, mitä tulee pääsykokeisiin. Oi jospa eilenkin olisi mennyt hyvin niin olisin aika hiton optimistinen yleisestä pärjäämisestäni.
Tänään piti kirjoittaa essee ja tehdä kaksiosainen, mukamas tekninen vapaa toteutus. Se toinen tehtävä kriippas mua niin pahasti (karmeat 3D-pääsykoemuistot vuosimallia 2008 palas mieleen, kun tehtäväkuvaus oli niin samanlainen), että alotin esseellä. Mä olin vaan NIIN onnellinen kun pääsin kirjoittamaan. Yhtäkkiä ei jännittäny yhtään ja vaan tunsin, että tää on mun juttu ja olen omalla alueellani. Kirjottaminen oli mun ainut valtti näissä kokeissa ja oon tosi onnellinen, että pääsin esittelemään kirjallista tyyliäni näin suurissa määrin. Tuskin ihan täysiä pisteitä saan, saatoin olla pikkiriikkisen puolueellinen (tehtävä liitty Facebookiin ja ihme kyllä onnistuin antamaan itsestäni FB:n kannattajan kuvan, mikä on tosi outoa eikä ollut aikomukseni). Uskoisin kuitenkin palauttaneeni varsin pätevän tekstinivaskan, jonka pitäisi olla riittävän hyvä osoitus siitä, että mulla on aivotkin täällä jossain sudokuja ja Mastermindia ymmärtämättömän solumössön alla.
Sain palautettua esseen neljän tunnin jälkeen ja sit olikin ruhtinaalliset neljä tuntia aikaa toteuttaa se tekninen tehtävä. Ehkä se oli hyvä, että eilen meni niin huonosti kuin meni, koska mun mieli naksahti sellaseen tilaan et "mitä väliä enää millään on, heitänpä kaiken varovaisuuden taivaan tuuliin ja vedän sellasen omaperäsen luovan hulluuden ylistyksen, että takuulla eivät voi mua ainakaan outouden puutteesta syyttää"!
Tehtävässä piti siis kuvailla miten semmonen mielikuvituskone toimii. Meillä oli eilen sama lähdeteksti, jonka perusteella piti toteuttaa kuvasarja. Olin jo siihen kuvasarjaan piirtäny siitä kojeesta vanhan kaappikellon näkösen (muhun iski joku random Shakerpeareläinen inspiraatio, mikä vaikutti aika paljon mm. hahmojen vaatetukseen), joten tänään jatkoin samalla kaavalla ja vein vaan sen kaappikello-jutun ihan uudelle tasolle. En nyt viitsi kuvailla koko työtä, koska siihen menisi ikä ja terveys. Kerronpa vain lyhyesti mitä kaikkea myn työni ainakin sisälsi:
- Syntymäpäiväkortin lailla avattavan "luukun", jonka avatessa näki kaappikellon rakenteet
- Kaksi liikkuvaa kouraa (vähän niinku joissan lastenkirjoissa, joissa kuvahauvan tassua voi liikuttaa)
- Yksi piilosta esiin vedettävä savuhattara (tämän tekninen toteuttaminen vaati jo vähän pohtimista)
- Hiekkaa koulun pihamaalta
- Jonkun kasvin lehti koulun pihamaalta
- Kuminauhoja liimattuna kiinni työhön (revelation: kumia VOI liimata!)
- Lehdestä irti leikattu kuva suomalaisesta 3D-hahmosta, Niko-porosta (tiedän miten randomilta tämä kuulostaa, mutta sain sen oikeesti liitettyä tehtävän juoneen ihan hyvin)
- Kaksi tarinamuotoon kirjoitettua lyhyttä tekstiä, joissa mm. mainita jostain sellaisesta kuin tuomiopäivän kellot...
Lopussa kun sitä työtä katto, niin ekana tuli mieleen "Naivistinen Tim Burton huumeissa". Mua nauratti aika paljon siinä vaiheessa kun olin jollain apinan riemulla duunannu sitä häröä työtä koko iltapäivän ja sit ku viimein palautin sen, niin se vastuuhenkilö totes "Oho!". No piru vie, JUST tota reaktiota mä lähdinkin hakemaan! Halusin tehä jotain sellasta, mitä ne ei välttämättä näe kauhean paljon siellä kokeissa. Toivottavasti... Hyvässä tai pahassa, ainakin näytin nyt kaikille, etten mä ole mikään pelkkä massatyyppi vaan on täällä sitä luovaakin ajattelua jossain piilossa... syvällä, mutta on se siellä! Meinaan vaan et olin niin huolissani siitä, etten olis tarpeeks outo ja luova tohon kouluun. Toivottavasti toi vika työ nyt vähän kompensoi mun heikkoa matikankoetta...
Vitsi kun on myös ihanaa muistella sitä, kun se miesopettaja siellä eilisessä ryhmätehtäväsessiossa totes meille "loistavaa!". Okei, se sano sen sen kuulosesti, että on varmaan sanonu saman kaikille ryhmille, riippumatta siitä mitä ne teki, mutta silti... Vähänkö tuli hyvä mieli, kun kuuli sellasen sanan oman tehtävänsä yhteydessä.
Ja parastahan tässä oli se, että tällä kertaa mulla oli HAUSKAA! Se oli ehkä puhdasta omakivaa, mutta tää päivä oli silti loistavaa terapiaa kaikkiin mun viime kevään epäonnistuneista pääsykokeista asti keräämiin haavoihin, jotka kulkivat nimillä "Mä oon paska piirtäjä" ja "Musta ei koskaan tule tarpeeksi luovaa ihmistä pääsemään taidekouluun". En varmaan kaikesta huolimatta tuu pääsemään tonne, koska se matikankoe kusi mun mahollisuudet niin rankasti, mutta yleisesti ottaen mulle jäi hyvä fiilis noista kokeista. Se oli hieno kokemus ja menen ihan satavarmana uudestaan ens vuonna kokeilemaan, jos (ja kun) postiluukusta putkahtaa heinäkuussa se litteä kuori.
Eipä tässä sitten muuta kuin au revoir kaikille teille ihanaisille! En tiedä koska pääsen taas koneelle, joten tässä tulee kaikille yhteisesti HYVÄT KESÄN TOIVOTUKSET! *muisk*