Nörtit pelastavat maailman!
Kävin kattomassa Rakkautta & Anarkiaa -festareilla Mamoru Hosodan Summer Wars -elokuvan. Oli hauskaa. Tykkään Hosodan elokuvien tyylistä. Alussa annetaan ymmärtää, että kyseessä on kevytaiheinen huumori-iloittelu, mutta puolesta välistä eteenpäin tunnelma muuttuu vakavaksi ja yhtäkkiä kyse on niinkin suurista teemoista kuin elämästä ja kuolemasta. Se on näissä about parin tunnin mittaisissa filmeissä aika jyrkkäkäänteinen tunteiden vuoristorata. Tämä ilmeni viime vuoden erinomaisessa The Girl Who Leapt Through Timessa ja nyt myös Summer Warsissa.
En oikein tiennyt mitä pidin elokuvasta vielä noin 45 minuutin jälkeen, mutta kun tapahtui se niin sanottu "Mamoru Hosoda" -käänne, eli yhtäkkiä juoni muuttui ihan erilaiseksi ja paljon vakavammaksi, tajusin mistä leffassa oli kyse. Ja leffan ideahan on ihastuttava! Tapa, jolla ihmiskunnan yhteisöllisyyden tunteita ja sotakäyttäytymistä peilattiin modernin maailman urheilukilpailuihin ja virtuaalimaailman peleihin, oli kyse sitten taistelupeleistä tai korttipelistä tekoälyä vastaan, oli samalla riemastuttava ja totaalinen läppä! Jos joku ei siinä vaiheessa tuntenut hämmentävää ylpeyden ja nolouden sekoitusta, kun pieni japanilaistyttö pelastaa maailman pelaamalla voittoisan korttipelin liikaa valtaa saanutta tekoälyä (vertaa Terminator-elokuvien Skynetiin) vastaan ja kaikkialla maailmassa virtuaalinörtit liittyivät avatareillaan kannustamaan ihmiskuntaa, niin tämä ihminen ei ilmeisestikään ole juuri roikkunut tietokoneella ja Interwebsissä elämänsä aikana. Onhan se nyt vähän noloa, että nykyajan virtuaaliset persoonat ovat verrattavissa entisaikojen sotasankareihin. Toisaalta tarkoitus varmaan olikin ilmentää sodan älyttömyyttä ja sitä, kuinka irrallisia nämä konfliktit lopulta ovat todellisuudesta.
Kyllä siellä leffassa tuli taas itkettyä ja naurettua kovasti. Minä nyt vaan olisin niin kovasti toivonut, että elokuvan shippi olisi ollut yhden toisen hahmon ja päähahmon välillä. Bwah, no aina ei voi voittaa. Nostan hattua Mamoru Hosodalle, joka on tehnyt hyvin ajatuksia herättävän animaation ajankohtaisesta aiheesta. Käsikirjoitusta olisin hieman muokannut, sillä ihmishahmot jäivät vähän taka-alalle ja näin hahmojen väliset suhteet eivät herättäneet erityisempiä tunteita. Tyksin kuitenkin tästä koko "nettiyhteisöt ovat tarpeeksi voimakkaita pelastamaan maailman" -ajatuksesta sen verran, että lopullinen arvio Summer Warsista on neljä tähteä. Voin suositella kaikille nörteille! :)
En oikein tiennyt mitä pidin elokuvasta vielä noin 45 minuutin jälkeen, mutta kun tapahtui se niin sanottu "Mamoru Hosoda" -käänne, eli yhtäkkiä juoni muuttui ihan erilaiseksi ja paljon vakavammaksi, tajusin mistä leffassa oli kyse. Ja leffan ideahan on ihastuttava! Tapa, jolla ihmiskunnan yhteisöllisyyden tunteita ja sotakäyttäytymistä peilattiin modernin maailman urheilukilpailuihin ja virtuaalimaailman peleihin, oli kyse sitten taistelupeleistä tai korttipelistä tekoälyä vastaan, oli samalla riemastuttava ja totaalinen läppä! Jos joku ei siinä vaiheessa tuntenut hämmentävää ylpeyden ja nolouden sekoitusta, kun pieni japanilaistyttö pelastaa maailman pelaamalla voittoisan korttipelin liikaa valtaa saanutta tekoälyä (vertaa Terminator-elokuvien Skynetiin) vastaan ja kaikkialla maailmassa virtuaalinörtit liittyivät avatareillaan kannustamaan ihmiskuntaa, niin tämä ihminen ei ilmeisestikään ole juuri roikkunut tietokoneella ja Interwebsissä elämänsä aikana. Onhan se nyt vähän noloa, että nykyajan virtuaaliset persoonat ovat verrattavissa entisaikojen sotasankareihin. Toisaalta tarkoitus varmaan olikin ilmentää sodan älyttömyyttä ja sitä, kuinka irrallisia nämä konfliktit lopulta ovat todellisuudesta.
Kyllä siellä leffassa tuli taas itkettyä ja naurettua kovasti. Minä nyt vaan olisin niin kovasti toivonut, että elokuvan shippi olisi ollut yhden toisen hahmon ja päähahmon välillä. Bwah, no aina ei voi voittaa. Nostan hattua Mamoru Hosodalle, joka on tehnyt hyvin ajatuksia herättävän animaation ajankohtaisesta aiheesta. Käsikirjoitusta olisin hieman muokannut, sillä ihmishahmot jäivät vähän taka-alalle ja näin hahmojen väliset suhteet eivät herättäneet erityisempiä tunteita. Tyksin kuitenkin tästä koko "nettiyhteisöt ovat tarpeeksi voimakkaita pelastamaan maailman" -ajatuksesta sen verran, että lopullinen arvio Summer Warsista on neljä tähteä. Voin suositella kaikille nörteille! :)