Vuonna 2010 yritin leikkiä täydellistä parisuhdetta ja muutin lähiöön miehen kanssa rintamamiestaloon ja ajattelin, että kyllä tämä tästä. Rakkaus on kompromisseja.

(Voisin vieläkin lyödä itseäni siitä, miten idioottimainen, selkärangaton ja naiivi voin olla. Että jos kerran tiesin, ettei tämä sovi minulle, miksi hitossa se virhe oli pakko tehdä? ( Read more... )

( Read more... )

Tulin Dublinista viikon lomalta. Olen ollut kotona noin viisi minuuttia ja ahdistaa jo. Lento oli Helsingissä myöhään eilen illalla. Mietin, miltä tuntuu olla taas täällä. Tunnustelin, aprikoin. Noin kahdentoista maissa sunnuntaina päivällä se tuli, se tieto: ahdistaa olla kotona.

Vittu jee.

Pääsin vihdoin kampaajalle. Olen muuton jälkeen käynyt pari kertaa keskustan Espacessa. Ensimmäisen kerran jälkeen olin haltioitunut ja toisen kerran harkitsin itsemurhaa. Kampaajalla on oma käsityksensä tyylistäni - "outo" tai "erikoinen" *. Olin toisen kerran jälkeen kuin poika-hitler. Olisin halunnut olla mielummin tyttömäisen ranskalainen 60- ( Read more... )

Kävin maanantaina keskustassa ensin kirjastolla lukemassa ja kiersin toiveikkaasti Aleksanterinkadun vaatekaupat. Jos minun ei tarvitse maksaa vaatteesta 50 euroa enempää, kestän huonosti ommellut saumat ja vaatteen todennäköisen käyttöiän, mutta puistattavaa materiaalia en vaan voi ostaa. (Olen kyllä yrittänyt. Mutta jotenkin en saa akryyliä ( Read more... )

Köyhyyttä on jotenkin koko ajan erilaista. Tällä hetkellä olen niin köyhä, että kahta päivää kuusta lukuunottamatta tili on tyhjä tai miinuksella. Kaikki tuloni menevät vuokraan, laskuihin ja se, mitä jää yli, ruokaan tai velkojen maksuun. Köyhäily stressaa vieläkin. Jano huolettomaan kuluttamiseen kasvaa ja kerääntyy. En tavoita sitä ( Read more... )

Omakotitalossa ns. helvetin kuusessa maalataan vielä ( Read more... )

Ei näin voi elää.

Jännää, miten pahojen asioiden tapahtuessa itsesuojelumekanismit tuottavat ruumiistairtoamiskokemuksia: ei näin voi tapahtua minulle. Retrospektiivissä toivomukseni, että muutamme yhteen ja kaikki on ihanaa lähiössä oli tajuttoman naiivi ja rikollisen typerä. Yritykseni olla kuulostamatta katkeralta ja uskomattomalta paukapäältä ( Read more... )

Eläköön, ilmottauduin läsnäolevaksi, sillä ilmottautumisenestoni on poistettu! Hops, jonka tein, oli surkuhupaisa vitsi, aion vaihtaa pääainetta heti kun pystyn, mutta se on t e h t y ja esto on p o i s s a ja olen ihanan onnellinen. Ja sivuaineeni on nyt rekisteröity ja hyväksytty ja saanko esitellä taas yhden taidehistorian opiskelijan, joka on ( Read more... )

En ikinä osaa pukeutua kesään. Onneksi ei tarvitse; istun tenttien vuoksi sisällä kuin pakkopaidassa ja huokailen.


( Read more... )