Blogi on jälleen ollut pitkään vaiti. Päivitysväsymykseni on luullakseni osa laajempaa apatiaa, joka tällä hetkellä pitää monia kirjoittajia pihdeissään. Kun kaverit eivät postaile, on itsellekin helpompaa jättää kuulumiset kertomatta. Toisaalta on aina hyvä, että ihmisillä on sitä kovasti peräänkuulutettua parempaa tekemistä. Ei kesällä varsinkaan ( Read more... )

Yritänpä kerrankin kirjoittaa jotakin ilman minkäänlaista etukäteisideaa tai draaman kaarta. Ei aina tarvitse olla niin pahuksen jäsennelty, ja tämä blogi on kuitenkin pidettävä hengityskoneessa, koska armomurhat ovat toistaiseksi kiellettyjä maassamme ( Read more... )

En ole taas kolmeen viikkoon entryillyt. Näyttää varsin tehokkaalta aikaansaamattomuudelta. En ole kylläkään aidosti elänyt viimeksi antamani lupauksen mukaisesti. Suorittamiskierrettä on vaikea katkaista, joten en ole luopunut toiminnasta, vaan pelkästään tuloksista. Kun yrittää saada jotain tehtyä, kaikenlainen hallinnointi nielee niin paljon ( Read more... )

Huhtikuu on niitä juttuja, jotka jakavat Suomen kansan aika siististi kahteen leiriin. Toisten mielestä sulava lumi on turhan märkää ja sen alta paljastuu ihan liikaa kaikkea vastenmielistä. Valo sattuu silmiin ja koko kevätpöhinää on muutenkin aika uuvuttavaa katsella, kun olisi itse tahtonut kieriskellä vielä pari viikkoa kaamosmasennuksessa. ( Read more... )

Tänään oli sitten se päivä, jota jo viime viikolla ennakoin. Eipä muodostunut jazzohjelman julistus aivan samanlaiseksi juhlahetkeksi kuin parina viime vuonna. Hyviä nimiähän sieltä tipahti ja massat saadaan takuuvarmasti liikkeelle, mutta jotain vähän uskaliaampaa olisin ehkä kaivannut. Nyt kiinnostavimmaksi jazznimeksi jäi hanuristi Richard ( Read more... )

Se on sitten kevätkausi jo siinä pisteessä, että opiskeluvyyhti alkaa pikku hiljaa purkautua ympäriltä. Kirjatentit on selätetty ja pahuksen työläs metodipraktikumkin alkaa vedellä viimeisiään. Huhtikuussa suorittelen leppoisia luentokursseja ja kieliopintoja, vappuna on enää ohut langanpätkä kädessä ja lomalystit edessä. Oman alan kesäduunia ei ( Read more... )

Mihin viimeinen kuukausi mahtoi taas liueta? Unettomiin öihin taittoluokassa, sotarunojen tulkitsemiseen, kotikaupunkien kuppiloissa kyhjöttämiseen ja kansan hylkäämän kestävyyslajin arvokisoihin? Kai niitä ajan- ja ajatustensyöjiä oli vielä lisääkin, kun rutinoitunut puuhakkuuteni ei ole tuottanut riviäkään tekstiä tänne. En tosin tiedä miksi ( Read more... )

Mun pitäisi juuri nyt kirjoitella näppäimistö sauhuten juttuja seuraavaan Poleemiin, mutta päätin avata ääntä pienellä päiväkirjamerkinnällä. Täytyy verkkominääkin aina välillä työstää, vaikka tämän blogin tarkoitus alkaakin käydä koko ajan epäselvemmäksi. En ole pitkään aikaan kysynyt itseltäni, kenelle oikeastaan kirjoitan, koska järkevää ( Read more... )

Olen huomannut, että toisinaan tarvitsee ulkopuolista apua taantumuksellisuutensa voittamiseen ja väistämättömien elämänmuutosten tekemiseen. Jouluaattona minut pakotettiin vihdoinkin nielemään ylpeyteni ja liittymään Applen leiriin, kun eräästä paketista kuoriutui sutjakka ja sulavalinjainen iPod nano. Odottamaton käänne vaati parinkin ( Read more... )

Päätin, että tänä viikonloppuna voisi taas unohtaa kaikenlaisen suorittamisen ja sen halujen pyörteen, jota opiskelijaelämäksikin kutsutaan. Siispä lähdin Poriin. Taas. Vain kaksi viikkoa joululoman päättymisen jälkeen. Heikkouden merkki ( Read more... )